Sesklon kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sesklon kulttuuri oli varhainen maanviljelykulttuuri Kreikassa 5300-4400 eaa. Sesklon kulttuurin edeltäjäkulttuurit toivat maanviljelyn Turkista Egeanmeren yli purjehtien Eurooppaan. Varsinaisen Sesklon kulttuurin aikoina oli suurehkoja kyliä, joissa oli alakaupunki ja linnavuori. Sesklon kulttuurin jälkeen nousi Diminin kulttuuri.

Kulttuuri ulottui Kreikan Keski-Makedoniasta koko Thessaliaan ja Phthiotisiin.[1] Eteläisessä Kreikassa oli samoihin aikoihin toinen keskineoliittinen kulttuuri, joka tuotti Urfirnisin keramiikkaa.[2] Sesklon kulttuurin peruslöytöpaikka Sesklo Thessaliassa Volosin lähellä itäisessä Pohjois-Kreikassa oli kulttuurin kukoistaessa oli suuri linnoitettu kylä jossa asui 3000-4000 asukasta, ja ala 25-30 eekkeriä. Tähän kulttuuriin liittyi 2-kerroksisisa taloja.[1] [3]. Keskustan "linnavuori" eli "akropolis" oli valleilla ympäröity. Linnavuoressa oli monia suuria rakennuksia. Laavalaista tuotiin kaukaa intensiivisen kaupan avulla Egeanmeren yli.


Sesklon kulttuurin edeltäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan mantereella suurehkoja kyliäkin rakentanutta Sesklon kulttuuria edelsivät muun muassa esikeraamiset, proto-Sesklon ja esi-Sesklon kulttuurit alkaen noin 7000 eaa., jotka toivat maanviljelyn Kreikkaan ja Eurooppaan. Nämä muistuttivat muutamin osin Turkin Hacilaria eteläisessä Länsi-Turkissa. Kyliä rakannettiin mäkien huipuille, viljavien alankojen lähelle. Ihmiset viljelivät vehnää ja ohraa ja paimensivat vuohia ja lampaita, mutta heillä oli myös nautoja, sikoja ja koiria. Varhaisimmat talot tehtiin puusta tai mutatiilistä. Myöhemmin talot tehtiin kiviperustalle auringossa kuivatuista tiilistä.

Ehkä noin 6500 eaa. saapui Kreikkaan esikeraaminen neoliittinen kulttuuri, varmaa radiohiiliajoitusta tästä ei ole. Tähän kuuluivat monien kasvien viljely ja karjanhoito. Varhainen esikeraaminen maanviljelylöytöpaikka on Argissa. Muita ovat Sesklo, Souphli ja Achilleion. Talot olivat puoliksi maahan kaivettuja "kuoppataloja". Keramiikkaa yritettiin ehkä tuohon aikaan valmistaa auringossa kuivaamalla. Seuraava vaihe ennen proto-Seskloa tuotti varhaista keramiikkaa. Proto-Sesklo 5800-5300 tuotti punaiseksi tai vaaleanpunaiseksi kiillotettua keramiikkaa, ja oli myös keramiikkaa, jossa oli valkeaan saviastiaan maalattuja punaisia kuvia. Proto-Sesklon tunnetuin löytöpaikka on Nea Nikomedia.[3] Talot olivat itä-länsisuunnassa ja suorakulmaisia, tammipylväiden varaan rakennettuja. Pylväiden ympärille oli kiedottu mudalla peitettyjä kaisloja. Mutatiiliä ei siellä käytetty. Talot olivat melko laajoja, esimerkiksi 8x8 metriä. Neljä taloa oli koottu isoksi kolmeosaiseksi rakenteeksi, joka saattoi olla temppeli tai päällikön maja. Kaksi pylväsriviä jakoi talon kolmeen osaan. Ensi vaiheessa talot ympäröitiin muurilla, myöhemmin syvillä vallihaudoilla. Tämän ei uskota johtuneen puolustautumistarpeesta.kenen mukaan?

Nea Nikomediassa oli ajalle tyypillinen ohra-vehnäkulttuuri, johon liittyivät lampaat, vuohet, sekä myös naudat ja siat. Nea Nikomediasta on löydetty myös ajalle tyypillisiä lihavapakaraista naista esittäviä veistoksia. Näitä on löydetty "temppelistä", mistä on löydetty myös kaksi kiillotettua kivikirvestä ja piikivenpaloja. On löydetty myös "leimasinettejä" (kutsuttu myös nimellä pintaderas) ja savisia lingon ammuksia. Vainajat haudattiin asuinalueen sisälle, mutta talojen ulkopuolelle tai rauniotaloihin.

Osiin hajonnut esi-Sesklon eli Pre-Sesklon kulttuuri oli vain pohjoisessa Thessaliassa, ja toi Eurooppaan sydänsimpukkakeramiikan (impressed ware). Esi-Sesklon kulttuuri saapui pohjoisesta tai luoteesta. Esi-Sesklon kulttuuri oli hajaantunut moniin ryhmiin.[1] Sesklon kulttuurin (edeltäjien) uskotaan synnyttäneen Starcevon kulttuurin ja myös vaikuttaneen nauhakeraamisen kulttuurin syntyyn.


Sesklon kulttuurin seuraaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäinen neoliittinen kulttuuri Kreikan seudulla oli "Diminin kulttuuri" 4300-3300 eaa., joka jakautuu varhaisempaan myöhäisneoliittiseen Tsangli-Arapi-vaiheeseen 4300-3800 eaa., ja myöhäiseen myöhäisneoliittiseen Otzaki-Dimini 3800-3300 eaa. Sesklon kulttuurista lienee kehittynyt Välimeren rannoille levinnyt sydänsimpukkakeramiikka.

Kreikan varhaisen maanviljelykulttuurin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esikeraaminen neoliittinen n 6500-6000 eaa.
  • Varhainen neoliittinen 6000-5300 eaa.
    • Varhainen keraaminen
    • Proto-Sesklo 5800-5300 eaa.
    • Pre-Sesklo (Esi-Sesklo)
  • Keskineoliittinen 5300-4400 eaa.
    • Sesklo
  • Myöhäisneoliittinen 4300-3300 eaa.
    • Diminin kulttuuri

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 39°21′5″N, 22°49′46″E