Sairaalamikrobiologi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sairaalamikrobiologi on kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien laboratoriodiagnostiikan ammattilainen ja nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.[1] Päteviä sairaalamikrobiologeja on Suomessa 58 (6/2019) ja lisäksi muutama sairaalamikrobiologiksi erikoistuva mikrobiologi.lähde?

Valtaosa sairaalamikrobiologeista työskentelee kunnallisissa tai yksityisissä kliinisen mikrobiologian laboratorioissa, mutta lisäksi heitä toimii mm. terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, diagnostiikka-/lääkeyrityksissä ja tutkimustyössä. Usein työtä tehdään yhteistyössä bioanalyytikoiden (laboratoriohoitajien), kliinisen mikrobiologian erikoislääkäreiden ja infektiolääkäreiden kanssa.

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalamikrobiologin työnkuva vaihtelee paljon eri työpaikoissa. Isommissa laboratorioissa voidaan erikoistua suppeampaan erikoisalaan, kuten virologiaan, immunologiaan, parasitologiaan tai mykologiaan, kun taas joissakin laboratorioissa sairaalamikrobiologin vastuulla voi olla koko laboratorion toiminta.

Sairaalamikrobiologin työhön voi kuulua:

  • potilasnäytteiden, esimerkiksi haavojen bakteeriviljelynäytteiden tulkinta (”lukeminen”) ja tulosten vastaaminen hoitavaan yksikköön
  • bioanalyytikoiden tukeminen tulosten vastaamisessa, ongelmatilanteissa konsultointi
  • hoitohenkilöstön, lääkäreiden ja laboratoriohenkilöstön kouluttaminen ja sopivien potilastutkimusten valinnassa opastaminen
  • bakteereiden mikrobilääkeresistenssin seuranta ja raportointi
  • laboratoriolaitteiden ja -reagenssien sekä elatusaineiden testaus, vertailu ja käyttöönotto ja niiden toiminnan seuranta
  • laboratorion toiminnan seuranta ja suunnittelu
  • laboratorion laaduntarkkailu, laatujärjestelmän kehittäminen, laatupäällikön tehtävät, toimintaohjeiden laatiminen
  • laboratoriotietojärjestelmän ylläpito
  • yhteistyö infektiolääkäreiden ja hygieniahoitajien kanssa erityisesti sairaalahygieniaan ja epidemioihin liittyvissä asioissa
  • tutkimusmenetelmien kehittäminen ja kaupallisten testien verifiointi oman laboratorion käyttöön
  • mikrobiologian ja infektiotautien kehityksen seuraaminen mm. osallistumalla kotimaisiin täydennyskoulutustilaisuuksiin ja ulkomaisiin kongresseihin sekä seuraamalla alan kirjallisuutta ja tieteellisiä julkaisuja

Sairaalamikrobiologit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalamikrobiologien ammattikunta muodostui Suomeen 1980-luvulla USA:n ja Englannin mallien pohjalta. Vuodesta 2008 alkaen sairaalamikrobiologien erikoistumiskoulutus on ollut Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alaista koulutusta.

Sairaalamikrobiologien ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäreiden lukumäärät ikäryhmittäin[2]
Syntymävuosi Sairaalamikrobiologien

lukumäärä

Kl.mikrobiologian erikois-

lääkäreiden lukumäärä

- 1949 6 37
1950 - 1959 15 38
1960 - 1969 13 38
1970 - 24 25


Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulutuksena on yliopistossa suoritettu maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto mikrobiologia pääaineena. Käytännössä peruskoulutus on Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelma (filosofian maisteri), jota järjestetään vain Helsingin yliopistossa.[3]

Peruskoulutuksen jälkeen erikoistutaan sairaalamikrobiologiksi 4 vuotta kestävässä toimipaikkakoulutuksessa eli työskentelemällä ohjatusti kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Erikoistumisen aikana suoritetaan pätevyyskuulustelu. Erikoistumisen voi aloittaa, kun saa nimityksen erikoistuvan mikrobiologin toimeen, jossakin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Erikoistumistoimia on Suomessa noin 2-4. Kouluttajana voi toimia sairaalamikrobiologi tai kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Tämän lisäksi tulee ilmoittautua Helsingin Yliopistoon sairaalamikrobiologikoulutukseen. Erikoistumiseen liittyy lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaminen, mikäli sitä ei ole aiemmin suoritettu.[4]

Suositeltavia sivuopintoja ja kursseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • vankka mikrobiologian perusosaaminen
  • biokemia / kemia
  • genetiikka ja geneettiset menetelmät
  • laatujärjestelmät (erityisesti ISO 17025 ja ISO 15189)
  • tietotekniikka

Sairaalamikrobiologien yhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Suomen sairaalamikrobiologeista ja kliinisen mikrobiologian alalla toimivista mikrobiologeista kuuluu Suomen Sairaalamikrobiologit ry:hyn.[5] Yhdistys kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa vuodessa ja järjestää lisäksi jäsenilleen koulutuspäiviä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valvira: Terveydenhuollon ammattihenkilöt valvira.fi. Arkistoitu 26.6.2019.
  2. Terhikki-rekisteri 6/2019 (Valvira)
  3. Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelma, filosofian maisteri (2 v) Helsingin yliopisto. 25.6.2018. Viitattu 26.6.2019.
  4. Hae jatko-opiskelijaksi Helsingin yliopisto. 27.6.2016. Viitattu 26.6.2019.
  5. Etusivu - Suomen Sairaalamikrobiologit r.y. www.sairaalamikrobiologit.fi. Viitattu 26.6.2019.