SECI-malli
SECI-malli eli tiedon luomisen prosessimalli on Ikujirō Nonakan ja Hirotaka Takeuchin kehittämä malli uuden tiedon luomiseen organisaatiossa. Malli kuvaa prosessiin neljä vaihetta, jotka ovat tiedon sosialisaatio (socialization), ulkoistaminen (externalization), yhdistäminen (combination) ja sisäistäminen (internalization).[1]
Malliin sisältyy tiedon spiraali, jossa eksplisiittinen ja hiljainen tieto vuorovaikuttavat keskenään jatkuvana prosessina. Tämä vuorovaikutus johtaa uuden tiedon luomiseen. Mallin keskeinen ajatus on, että yksilöt jakavat jo olemassa olevaa tietoaan toistensa kanssa, jolloin se yhdistyy uudeksi tiedoksi. Tiedon spiraali - eli tiedon määrä - kasvaa sitä enemmän, miten monta kierrosta (iteraatiota) mallissa edetään.[2]
SECI-mallin neljä vaihetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sosialisaatio (hiljaisesta hiljaiseen) on hiljaisen tiedon välittämistä sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla yksilöiden välillä. Epämuodollinen sosiaalinen kanssakäyminen sekä käytännön esimerkkien kautta opettaminen ovat esimerkkejä tiedon sosiaalisaatiosta.[3]
- Ulkoistaminen (hiljaisesta eksplisiittiseen) on hiljaisen tiedon muokkaamista eksplisiittiseksi käyttäen käsitteitä ja malleja. Hiljainen tieto muutetaan tässä vaiheessa ymmärrettävään ja tulkittavaan muotoon, jolloin se on myös muiden käytettävissä. Ulkoistettu ja teoreettinen tieto ovat perusta uuden tiedon luomiselle.[3]
- Yhdistäminen (eksplisiittisestä eksplisiittiseen) on ulkoistetun eksplisiittisen tiedon kokoamista laajemmiksi kokonaisuuksiksi, käsitejärjestelmiksi. Kun tieto on saatu eksplisiittiseen muotoon, voidaan se yhdistää aiemmin arkistoituihin tietoihin. Tässä vaiheessa tietoa myös analysoidaan ja järjestetään.[3]
- Sisäistäminen (eksplisiittisestä hiljaiseen) tarkoittaa eksplisiittisen tiedon ymmärtämistä, jolloin tieto muuttuu hiljaiseksi ja tulee osaksi yksilön henkilökohtaista tietopohjaa. Kierros jatkuu tiedon spiraalia tästä vaiheesta takaisin sosiaalisaatioon, kun yksilö jakaa sisäistämäänsä tietoa hiljaisesti. Täten tiedon määrä kasvaa sekä yksilöiden aiemmat käsitykset mahdollisesti muuttuvat.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ba, tiedon muodostumiseen liittyvä käsite
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tieto ja viestintä organisaatiossa 19.12.2005. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 27.2.2005. Viitattu 9.2.2008.
- ↑ Milovanović, Slavoljub: Knowledge sharing between users and informations specialists: Role of trust. (Economics and Organization -julkaisusarja) Facta Universitatis, 2006, nro 5. ISSN 0354 – 4699. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 9.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Nonaka, I. & Takeuchi, H.: The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press, 1995.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Der Chao Chen: Knowledge Creation Theory: Past, Present, and Beyond 2007. Graduate School of Knowledge Science: Japan Advanced Institute of Science and Technology. (englanniksi)