Ruostekaktukset
| Ruostekaktukset | |
|---|---|
 Haageocereus pacalaensis -ruostekaktus. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Trichocereeae |
| Suku: |
Ruostekaktukset Haageocereus Backeb. (1934) |
Ruostekaktukset (Haageocereus) on eteläamerikkalainen kaktuskasvisuku, joka on saanut tieteellisen nimensä erään saksalaisen kaktuskasvattajan, Walther Haagen, mukaan.[1]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruostekaktukset ovat pensasmaisia tai puumaisia kaktuksia, joiden varret voivat olla maanmyötäisiä, kohenevia tai pystyjä. Pitkittäisuurteita niissä on paljon, ja areolit ovat tiheässä. Myös piikkejä on paljon kussakin areolissa. Kukkivissa areoleissa on lisäksi sukasia. Kukat puhkeavat lähelle varren kärkeä ja ovat avoinna vain yhden yön. Muodoltaan ne ovat putkimaisia tai suppilomaisia ja avautuvat ratasmaisiksi. Niiden väri vaihtelee vaaleanpunaisesta kirkkaampaan punaiseen. Kukkapohjus on tukeva ja mehevä ja siinä on karvoja ja paljon suomuja. Hetiö on yksikiehkurainen; emin vartalot pistävät ulos kukasta. Hedelmä on pallomainen ja mehevä, ja sen pinnalla on muutama suomu ja karvoja sekä kuihtuneet kukan jäänteet. Siemenet ovat munamaisia, kiiltävän mustia ja epäsäännöllisen kuoppapintaisia.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruostekaktukset kasvavat Perun ja Pohjois-Chilen länsiosien alavilla mailla. Joidenkin lajien levinneisyys on hyvin rajallinen; esim. H. tenuis esiintyy liikkuvilla hiekkadyyneillä ilmeisesti vain yhden neliökilometrin kokoisella alueella. Se on vaarantunut, sillä sen kasvupaikat hupenevat ihmisen toiminnan vaikutuksesta.[1]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruostekaktuksia tunnetaan 20 lajia, mutta todellinen lajimäärä voi olla pienempi, sillä lajit ovat hyvin muuntelevia ja niiden rajat ovat epäselvät.[1]
- Haageocereus acranthus
- Haageocereus albispinus
- Haageocereus australis
- Haageocereus chalaensis
- Haageocereus chryseus
- Haageocereus decumbens
- Haageocereus fascicularis
- Haageocereus icensis
- Haageocereus icosagonoides
- Haageocereus lanugispinus
- Haageocereus pacalaensis
- Haageocereus platinospinus
- Haageocereus pluriflorus
- Haageocereus pseudomelanostele (syn. H. multangularis) – ruostekaktus
- Haageocereus pseudoversicolor
- Haageocereus subtilispinus
- Haageocereus tenuis
- Haageocereus versicolor
- Haageocereus vulpes
- Haageocereus zangalensis
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anderson E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Haageocereus.