Rosetta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee avaruusluotainta. Rosetta käsittelee samannimistä elokuvaa.
Rosetta
Alkuperäinen nimi: ROSETTA
Tietokonemalli Rosetta-luotaimesta.
Tietokonemalli Rosetta-luotaimesta.
Organisaatio: Euroopan avaruusjärjestö
Valmistaja: Euroopan avaruusjärjestö
Tehtävätyyppi: Komeettalaskeutuja
Ohilennot: Mars, 2867 Šteins, 21 Lutetia
Kohde: 67P/Churyumov-Gerasimenko
Laukaisu: 2. maaliskuuta 2004 07.17 (UTC)
Laukaisualus: Ariane 5
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto

Rosetta on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) miehittämätön komeettaluotain. Se laukaistiin 2. maaliskuuta 2004 kello 07:17 (UTC). Luotaimen tavoittena on tutkia komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa, jonka se saavutti vuonna 2014. Missioon kuuluu avaruusluotain ja Philae-laskeutuja.

Luotain on nimetty egyptiläisen Rosettan kiven, jonka avulla ratkaistiin hieroglyfikirjoitus, mukaan. Rosetta-luotaimen toivotaan antavan uutta tietoa aurinkokunnan tilasta ennen planeettojen muodostumista.

Laskeutuja on saanut nimen Niilin Philae-saaren mukaan. Tuolta saarelta löytyi obeliski, jonka monikielisen tekstin avulla Rosettan kivi pystyttiin kääntämään.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla Halleyn komeetan ohilento aiheutti paljon kohua. Useat avaruusluotaimet lensivät komeetan ohi pyrkien tutkimaan sitä. Tällaisia olivat mm. NASAn ICE, Neuvostoliiton Vega ja ESAn Giotto. Niille kaivattiin jatkoa.

NASA ja ESA aloittivat yhteisten komeettamissioiden suunnittelun. NASA veti Comet Rendezvous Asteroid Flyby (CRAF) lentoa ja ESA johti sitä seuraavaa Comet Nucleus Sample Return (CNSR) lentoa. Molempien piti perustua Mariner Mark II-satelliittirunkoon. CRAF oli Cassinin sisaralus ja kun Cassinin kustannukset nousivat vuonna 1992 liian suuriksi, NASA peruutti CRAF-mission. ESA pyrki tämä jälkeen toimimaan itsenäisesti. Vuoteen 1993 mennessä ESAkin totesi näyteenhaun komeetalta Maahan liian kalliiksi. Tämän jälkeen ESAn missiosta tuli CRAFin kaltainen, ohilentoon yhdistettiin kuitenkin laskeutuminen pinnalle.

Rosetta oli alun perin tarkoitus laukaista 12. tammikuuta 2003 kohtaamaan komeetta 46P/Wirtanen vuonna 2011. Ariane 5-laukaisu epäonnistui 11. joulukuuta 2002 ja siksi Rosettaa ei uskallettu laukaista vuoden 2003 alussa. Tämän takia komeetan uudeksi kohteeksi piti valita komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon, joka saavutettaisiin vuonna 2014.

Suomalainen Patria on suunnitellut ja rakentanut Rosettan runkorakenteen (alumiinihunajakenno-rakenne) sekä sen sähkötehon jakelun laitteita. Ilmatieteen laitos on rakentanut osia Rosettan instrumenteista ja sen laskeutujan instrumenteista: luotaimessa niitä on neljä - COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyzer), MIP (Mutual Impedance Probe), LAP (Langmuir Probe) ja ICA (Ion Composition Analyzer) ja laskeutujassa veden etsintään käytettävä PP-laite (Permittivity Probe) ja massamuisti (CDMS/MEM) laskeutujan tietokoneyksikköön ynnä maatukilaitteistot COSIMA:lle ja MIP:lle. [1]

Aikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosettan rata.
  • Maan ohilento - 4. maaliskuuta 2005
  • Marsin ohilento - 25. helmikuuta 2007
  • Toinen Maan ohilento - 13. marraskuuta 2007
  • Asteroidi 2867 Šteinsin ohilento - 5. syyskuuta 2008
  • Kolmas Maan ohilento - 13. marraskuuta 2009
  • Asteroidi 21 Lutetian ohilento - 10. heinäkuuta 2010
  • Horrostus heinäkuu 2011 - tammikuu 2014
  • Komeetan lähestyminen tammikuu - toukokuu 2014
  • Komeetan kuvaus - elokuu 2014
  • Laskeutuminen komeetalle - marraskuu 2014
  • Komeetan tutkimus marraskuu 2014 - joulukuu 2015
  • Tutkimuksen loppu - joulukuu 2015

Mittalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mittalaitteet niiden tutkimuskohteiden mukaan.

Ydin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ALICE (An Ultraviolet Imaging Spectrometer).
  • OSIRIS (Optical, Spectroscopic, and Infrared Remote Imaging System).
  • VIRTIS (Visible and Infrared Thermal Imaging Spectrometer).
  • MICRO (Microwave Instrument for the Rosetta Orbiter).

Kaasu ja hiukkaset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ROSINA (Rosetta Orbiter Spectrometer for Ion and Neutral Analysis).
  • MIDAS (Micro-Imaging Dust Analysis System).
  • COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyser).

Vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • GIADA (Grain Impact Analyser and Dust Accumulator).
  • RPC (Rosetta Plasma Consortium).

Merkittävimmät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2007 VN84[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. marraskuuta 2007 julkaistiin tieto uudesta asteroidista, joka sai rutiininomaisesti luettelodesignaation 2007 VN84. Asteroidin radanmääritys osoitti, että se tulee ohittamaan Maan vain 0,000081 AUn eli 1,89 Maapallon säteen etäisyydeltä (vastaa noin 5600 km:n korkeutta maanpinnasta).[2] Varsin nopeasti kuitenkin huomattiin asteroidin radan vastaavan Rosetta-luotaimen rataa ja osoittautui, että kohde 2007 VN84 todellakin on Rosetta, joka oli saapumassa Maan läheisyyteen hakemaan vauhdinlisäystä. Asteroidien luetteloinnista vastaava IAU:n Minor Planet Center jäädyttikin uuden "asteroidin" luettelotunnuksen vuorokauden vaihduttua marraskuun yhdeksänneksi, vain vajaa kaksi tuntia löydön virallisen julkaisun jälkeen.[3][4]

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. syyskuuta 2008 suoritti asteroidi Šteinsin ohilennon. Tästä Rosettan ensimmäisestä tieteellisestä tutkimuskohteesta haettiin lisätietoa muun muassa asteroidin koostumuksesta.[5] Ohilennon aikana ilmeni, että asteroidin muoto epäsymmetrinen timantti. Sen mitat ovat 5,9 x 4,0 kilometriä. Šteinsilla on suuri kraatteri pohjoispuolella ja seitsemästä pienemmästä kraatterista koostuva ketju.[6]

Tampereen teknillisen yliopiston professori Mikko Kaasalaisen johtama tutkimusryhmä onnistui kartoittamaan matemaattisen mallin avulla Šteinsin pimeän puolen.[7]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10. heinäkuuta 2010 ohitti asteroidi 21 Lutetian 3162 km etäisyydeltä ja otti runsaasti kuvia siitä. Asteroidi on epämääräisesti perunanmuotoisen ja sen suurin halkaisija on 134 kilometriä. Ohilennon aikana luotaimen nopeus oli 15 km/s ja ohilento oli ohi minuutissa.[8][9]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. tammikuuta 2014 luotain heräsi 957 vuorokauden horroksesta ja lähetti Maahan viestin, joka ESA:n twitter-tilillä julkaistiin twiittinä "Hei maailma".[10]

15. syyskuuta 2014 luotaimen Philae-laskeutujalle on löydetty laskeutumispaikka. Laskeutumisen on suunniteltu tapahtuvan marraskuussa. [11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]