Riitta Resch

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riitta Hannele Resch (o.s. Niemi, s. 2. syyskuuta 1954 Rauma)[1][2] on suomalainen virkamies ja diplomaatti. Hän on toiminut Suomen Belgian-suurlähettiläänä Brysselissä syyskuusta 2018.[3]

Aiemmin Resch työskenteli ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla globaaliin siirtolaisuuteen liittyvien kysymysten parissa.[3] Hän on ollut myös johtava asiantuntija ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikössä.[4] Resch on työskennellyt suurlähettiläänä Manilassa 2004–2008. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1982.[5][6]

Resch työskenteli 2008–2012 suurlähettiläänä Kyproksella Nikosiassa[6][7] ja ollut Suomen YK-valtuuskunnan johtaja[8]. Resch on palvellut myös Pariisin ja New Delhin suurlähetystöissä sekä Geneven edustustossa ja YK-edustustossa New Yorkissa. Kotimaassa ulkoministeriössä hän on työskennellyt oikeudellisella, kauppapoliittisella ja poliittisella osastolla YK-yksikön päällikkönä ja ennen Manilaan siirtymistä globaaliasiain osastolla yleisten globaaliasiain yksikön päällikkönä.[5]

Koulutukseltaan Resch on kauppatieteiden maisteri (MBA) Turun kauppakorkeakoulusta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ollikainen, Hannu (toim.): Turun KY 30 vuotta 1950–1980, s. 114. Turku: Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, 1980. ISBN 9519927840.
  2. a b CV Suomen suurlähetystö, Bryssel. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. a b "Belgia on Suomelle hyvä yhteistyökumppani" 21.9.2018. Suomen suurlähetystö, Bryssel. Viitattu 4.4.2021.
  4. Humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö. Ulkoministeriö (Arkistoitu – Internet Archive) 28.3.2017. Viitattu 26.4.2017
  5. a b Riitta Resch suurlähettilääksi Manilaan. Ulkoasiainministeriö (Arkistoitu – Internet Archive) 2.4.2004. Viitattu 26.4.2017
  6. a b Ulkoasiainministeriö (Arkistoitu – Internet Archive) 28.3.2008. Viitattu 26.4.2017
  7. Maatiedosto. Suomen suurlähetystö Nikosia5.2.2015. Viitattu 26.4.2017
  8. Suomen valtuuskunnan johtaja uskoo asekauppasopimuksen syntymiseen. Ylen uutiset 29.3.2013 . Viitattu 26.4.2017