Richardsonin luku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Richardsonin luku (Ri) on dimensioton luku, joka ilmaisee potentiaalienergian ja kineettisen energian suhteen. Matemaattisesti ilmaistuna

 Ri = {gh\over v^2},

missä g on putoamiskiihtyvyys, h on matka pystysuunnassa ja v on nopeus.

Richardsonin luku meteorologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meteorologiassa Richardsonin luvulla ennustetaan ilmakehän nousu- ja laskuvirtausten (konvektion) luonnetta. Luku lasketaan konvektion voimasta kertovasta CAPE:sta ja tuulen shearista (väännöstä), joka kuvaa tuulen suunnan ja nopeuden muutosta ylöspäin mentäessä.[1]

Jos Ri on alle 10, ei tule ukkosia, välillä 11–49 supersolu-ukkosten mahdollisuus on keskinkertainen, 50 tai yli monisoluisia ukkosia. Kun Ri = 15–45, syntyy supersolu, kun Ri>45, syntyy monisolukuuro.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.