Ravistellun vauvan oireyhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ravistellun vauvan oireyhtymä tarkoittaa oireita, vammoja ja löydöksiä, joita vauvan voimakas ravistelu (hytkytys) aiheuttaa aivojen, silmien ja mahdollisesti kaularangan alueelle.[1] Oireyhtymän kuvasi ensimmäiseksi 1970-luvulla radiologi, tohtori Caffey. Caffeyn mukaan teoria oli järkevä, mutta ei perustunut tieteelliselle tutkimukselle.[2]

Vauvan ravistelu voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia hengitysvaikeuksia. Vauvan kanssa leikkiminen tai muu tavallinen puuhailu ei ole vahingollista, mutta melko lievästäkin ravistelusta syntyvä vauvan pään hallitsematon edestakainen liike voi vaurioittaa aivojen ja selkäytimen liitoskohtaa ja pysäyttää hengityksen. Ravistelu voi olla erityisen kohtalokasta 2–3 kuukauden ikäisille vauvoille, koska tässä iässä lapsen niskan lihaksisto on heikko ja pään massa on suuri muuhun vartaloon nähden.

Vauvan ravistelu johtaa usein kuolemaan tai vauvan vaikeaan vammautumiseen. Erään tutkimuksen mukaan joka viides ravisteltu vauva menehtyi. Eloonjääneistä 55 prosenttia sai neurologisen vamman ja 65 prosentilla näköaisti heikkeni. Viidenneksellä henkiin jääneistä ei todettu kotiuttamishetkellä terveydellisiä haittoja.[3]

Ravistellun vauvan oireyhtymäksi kutsuttu vaurio syntyy, kun vauvaa ravistellaan vähintään muutamia kertoja, mutta keskimäärin kymmenen kertaa edestakaisin. Oireyhtymässä tyypillisiä löydöksiä ovat aivokalvon alaiset verenpurkaumat (subduraalihematoomat) ja verkkokalvovuodot. Todennäköisesti osa tapauksista jää diagnosoimatta. Vammojen aiheuttaminen vaatii aikuisen voimat, eivätkä siis esimerkiksi sisarukset tai vauva itse ole voineet niitä aiheuttaa.[1]

Ravistellun vauvan oireyhtymää pyritään eri maissa, myös Suomessa, torjumaan valistuksella, jonka viesti on, että ravistelu on vaarallista vauvalle. Suomessa on levitetty "Käsiteltävä varoen" -julistetta ja esitettä.[4]

Pahoinpitelyn olettaminen pelkkien ravistellun vauvan oireyhtymän oireiden perusteella on saanut kritiikkiä tutkijoilta ja juristeilta. Heinäkuussa 2005 vetoomustuomioistuin kumosi Isossa-Britanniassa kolme vauvan ravistelusta annettua tuomiota ja päätti, että tyypilliset oireet eivät ole riittävä näyttö pahoinpitelystä, vaan myös kliininen historia on tärkeä. Arvostetussa British Medical Journalissa maaliskuun 27. päivän numerossa 2004 on kolme artikkelia (tapauskuvaus[5], pääkirjoitus[6] ja kirje [7], joissa myös kyseenalaistetaan pelkkien oireiden riittävyys näytöksi ja varoitetaan liian pitkälle menevistä johtopäätöksistä pelkkien oireiden perusteella. Tästä huolimatta esimerkiksi Suomessa on tuomittu vauvan äiti pahoinpitelystä pelkkien oireiden perusteella. (Joensuun käräjäoikeus r04/196, myöhemmin hovioikeudessa jossa tuomio pääosin pysyi, korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa)

Keripukin (C-vitamiinin puutos)[8] ohella moni lääketieteellinen tila, jopa ennen syntymää esiintyvä, voi muistuttaa ravistellun vauvan oireyhtymää. Lääketieteellisten asiantuntijatodistajien mukaan tapauksia ei ole tutkittu sen selvittämiseksi, mitkä muut tekijät voivat aiheuttaa ravistellun vauvan oireyhtymän piiriin luettuja oireita, ja niin kauan kuin näitä tekijöitä ei ole arvioitu, ei ole asiallista olettaa oireiden syyksi vain yksi mekanismi (ravistelu) ja jättää huomiotta muut mahdolliset aiheuttajat.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kivitie-Kallio, S. and S. Tupola, Ravistellun vauvan oireyhtymä [Katsaus]. Duodecim, 2004. 120: s. 2306–2312.
  2. http://www.aapsonline.org/sbs/daubert.pdf
  3. King, W.J., et al., baby syndrome in Canada: Clinical characteristics and outcomes of hospital cases Canadian Medical Association Journal (CMAJ), 2003. 168(2).
  4. http://www.evl.fi/kkh/to/kdy/sovintoon/vvv/varhaiskasvatus.htm
  5. http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/328/7442/754
  6. http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/328/7442/766
  7. http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/328/7442/766
  8. http://www.emedicine.com/radio/topic628.htm
  9. http://www.jpands.org/vol11no1/leestma.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]