Rastislav
Rastislav tai Rostislav (k. 870) oli Suur-Määrin toinen hallitsija 846–870. Hänet julistettiin Tšekin ja Slovakian ortodoksisen kirkon pyhimykseksi Prešovssa 1994.[1]
Valtaannousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rastislav nousi valtaistuimelle Itä-Frankian kuninkaan Ludwig Saksalaisen syöstyä Mojmír I:n vallasta.[2]
Hallitsijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suur-Määri oli Rastislavin aikana ollut vasta sukupolven ajan virallisesti kristitty. Kirkollisesti Määriä johdettiinkin Frankiassa sijainneilta piispanistuimilta ja maassa toimineet saksalaiset papit olivat uskollisia kotimaansa kuninkaalle. Samaan aikaan frankit olivat liitossa Määrin itäpuolella sijainneen Bulgarian kanssa. Toisin kuin Ludwig oli alun perin luullut, Rastislav ei osoittautunut frankeille erityisen myötämieliseksi hallitsijaksi. Vaikka Määrin ja Frankian välillä ei suuria konflikteja hänen valtakautensa ensimmäisenä vuosikymmenenä ollutkaan, pyrki Rastislav kehittämään Määrin valtiota yhä itsenäisempään suuntaan.[3]
Tärkein näistä uudistuksista oli Rastislavin pyrkimys luoda Määrille oma Frankiasta irrallinen kirkollinen järjestelmä. Vuonna 861 Rastilav lähetti avunpyynnön Paaville, jotta tämä lähettäisi opettajia kouluttamaan pappeja. Jäätyään tältä vaille vastausta, Rastislav kääntyi Bysantin keisari Mikael III:n puoleen. Tämä lähetti veljekset Kyrilloksen ja Methodioksen, jotka toimivat Määrin alueella vuosina 863-867. Tänä aikana syntyi glagoliittinen kirjaimisto, nykyisen kyrillisen kirjaimiston edeltäjä. Veljesten tänä aikana kirjoittamat ja kääntämät tekstit toimivat määriläisen lainsäädännön, kirkollisen perinteen, koulutuksen sekä kirjallisuuden perustana. [2][4]
Valtakauden loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rastislav joutui lopulta veljenpoikansa Svatoplukin syrjäyttämäksi kun Ludwig Saksalainen hyökkäsi uudelleen Suur-Määrin alueelle vuonna 869. Svatopluk vangitsi Rastislavin, joka sokeutettiin ja vangittiin luostariin, missä hän luultavasi kuoli vuonna 870.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dušan Třeštík, Jaroslav Pánek, Oldřich Tůma: A History of the Czech Lands, s. 69-71. Charles University, 2018.
- Vasil Gluchman: Ethics and politics of Great Moravia of the 9th century, Ethics & Bioethics (in Central Europe), 2018, Nro 1, De Gruyter Poland
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
