Ranne

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee käden osaa. Ranne-nimisiä henkilöitä luetellaan sivulla Ranne (sukunimi).
Ihmisen ranne

Ranne (lat. carpus) on ihmisen kädessä sijaitseva osa, joka mahdollistaa kämmenen liikkeet. Vastaavaa rakennetta kutsutaan eläimillä etupolveksi. Ranne on värttinäluun, kyynärluun ja kämmenen välillä. Ranneluita ovat iso monikulmaluu (os trapezium), pieni monikulmaluu (os trapezoideum), iso ranneluu (os capitatum), ranteen veneluu (os scaphoideum), hakaluu (os hamatum), herneluu (os pisiforme), kolmioluu (os triquetrum) ja puolikuuluu (os lunatum). Useilla eläimillä on ranne, mutta kädellisillä ja erityisesti ihmisellä ranteen liikkuvuus on paljon suurempaa kuin muilla eläimillä, koska muiden eläinten ranteen liikkeet ovat rajoittuneempia, pääasiassa koska etujalat kannattelevat kehon painoa ja vaativat siten jäykkyyttä.

Liikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranteessa voidaan katsoa olevan kaksi niveltä: ylempi rannenivel (articulatio radiocarpea) ja alempi rannenivel (articulatio mediocarpea). Nivelten yhdistetty liike mahdollistaa ranteen liikkeen koukistus–ojennussuunnassa ja taivutukset sivuille.

Käden taivutus kämmenpuolen suuntaan on palmaarifleksio eli koukistus (fleksio); taivutus kämmenselän suuntaan on dorsaalifleksio eli ojennus (ekstensio). Taivutus sivusuuntaisesti värttinäluun suuntaan on radiaalideviaatio (myös radiaaliabduktio, joskus myös abduktio); taivutus kyynärluun suuntaan on ulnaarideviaatio (ulnaariabduktio tai adduktio). [1]

Ranteen värttinäluun puoleinen koukistajalihas (m. flexor carpi radialis) ja ranteen kyynärluun puoleinen koukistajalihas (m. flexor carpi ulnaris) toimivat yhdessä koukistuksessa; ranteen pitkä värttinäluun puoleinen ojentajalihas (m. extensor carpi radialis longus), ranteen lyhyt värttinäluun puoleinen ojentajalihas (m. extensor carpi radialis brevis) ja ranteen kyynärluun puoleinen ojentajalihas (m. extensor carpi ulnaris) puolestaan toimivat yhdessä ojennuksessa. Kolme värttinäluun puoleista lihasta toimivat yhdessä radiaalideviaatiossa ja kaksi kyynärluun puoleista ulnaarideviaatiossa. Myös muut lihakset vaikuttavat ranteen liikkeisiin. [1]

Pehmytkudoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranteen volaari- eli kämmenpuolella on runsaasti nivelsiteitä, jännetuppien peittämiä jänteitä, hermoja ja verisuonia. Joskus rannekanava on niin ahdas, että hermot voivat joutua puristuksiin (rannekanavaoireyhtymä). Ranteen kämmenpuolelta kulkee sekä sormien että ranteen koukistajalihaksia.

Myös ranteen dorsaali- eli selkäpuolella on runsaasti jännetuppien peittämiä jänteitä. Sormien ja ranteen ojentajalihakset kulkevat ranteen selkäpuolelta.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranteeseen liittyy sananparsia kuten "olla ruista ranteessa", joka tarkoittaa 'olla ruumiillisesti vahva' ja "liike lähtee ranteesta" esim. virvelin heitto. Rannetta hyödynnetään tietynlaissa jääkiekko- ja salibandylaukauksissa, joita nimitetään rannelaukauksiksi. Ranteen ympärysmitasta voidaan päätellä ihmisen ruuminrakenne - pieni ranteen ympärysmitta eli ohut ranne antaa viitteitä sirosta ruumiinrakenteesta ja tällaisella ihmisellä myös nilkat ovat tavallisesti vastaavasti ohuet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 176–177. Seitsemäs painos. Tampere: Lääketieteellinen Oppimateriaalikustantamo, 2004. ISBN 952-9635-01-X.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.