Ragenfrid

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ragenfrid (k. 731) oli Neustrian ja Burgundin major domus eli käskynhaltija vuosina 715717. Hänet tunnettiin myös nimillä Ragamfred, Raginfred ja Ramfrid.[1] Alun perin frankkien kuningas Dagobert III nimitti Ragenfridin virkaansa Pipin Heristalilaisen pojanpojan, major domus Teudoaldin kilpailijaksi.

Vuonna 716 Ragenfrid ja Dagobertin seuraaja Kilperik II hyökkäsivät Arnulfingien käskynhaltijasuvun sydänmaille ja onnistuivat lyömään uhkaajansa Kaarle Martelin Kölnin lähellä. Martel oli saartanut kaupunkiin Pipin Heristalilaisen vaikutusvaltaisen lesken, Plektrudiksen. Kilperik pakotti Plektrudiksen luovuttamaan suuren osan Austrasian rahavaroista ja tunnustamaan Kilperikin aseman kuninkaana.

Kaarle Martel vastasi kuitenkin tähän nimittämällä Austrasian kuninkaaksi Klotar IV:n. Ragenfrid ja Kilperik liittoutuivat Akvitanian herttuan Odon kanssa Kaarlea vastaan, mutta hävisivät vuonna 717 Vincyssä ja 718 Soissonsissa Kaarlelle[1]. Ragenfrid joutui pakenemaan ja yritti jonkin aikaa vastustaa Kaarlea, mutta luopui taistelusta, kun Kaarle ja Kilperik pääsivät vuonna 719 sopimukseen. Ragenfrid antautui ja menetti asemansa, mutta sai pitää joitain maa-alueita Anjoussa. Vuonna 724 Ragenfrid johti kapinaa Neustriassa, joka kuitenkin tukahdutettiin helposti. Ragenfrid joutui antamaan poikansa panttivangeiksi pitääkseen maansa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b .Franks, merovingian nobility Merovingian nobility Foundation for Medieval Genealogy. Viitattu 25.10.2012. englanti