Qızılorda

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Qızılorda
(Қызылорда)
Kyzylorda, Кызылорда
Vaakuna
Vaakuna

Qızılorda

Koordinaatit: 44°51′N, 65°31′EKoordinaatit: 44°51′N, 65°31′E

Valtio Kazakstan
Alue Qızılordan alue
Perustettu 1820[1]
Väkiluku (2012)  ([2]) 201 719
Aikavyöhyke UTC+6
Suuntanumero(t) +7 7242

Qızılorda (kazakiksi Қызылорда, ven. Кызылорда, Kyzylorda), aiemmin Kyzyl-Orda (ven. Кзыл-Орда), on kaupunki Kazakstanin eteläosassa, Syrdarjan pohjoisrannalla. Se on Qızılordan alueen pääkaupunki. Kaupungin asukasmäärksi arvioitiin 201&nbsp719 (2012).[2][3][1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qızılorda perustettiin 1820 Kokandin kaanikunnan linnakkeeksi suojaamaan Ak-Metšetin kaupunkia (ven. Ак-Мечеть, suom. valkoinen moskeija).[1] Venäläiset joukot valtasivat kaupungin kenraali Vasili Perovskin johdolla 1853. Kokandin kaanikunta kaatui 1876.

Venäläiset nimesivät linnakkeen Fort Perovskiksi ('Perovskin linnake'). Vuodesta 1867 kaupungin nimi oli Perovsk, vuonna 1920 se nimettiin uudelleen Ak-Metšetiksi. 1925 kaupunki nimettiin jälleen uudelleen, tällä kertaa nimeksi tuli Kyzyl-Orda, joka tulee kazakin kielestä ja tarkoittaa punaista pääkaupunkia; vuosina 1925–1929 kaupunki toimikin Kazakstanin pääkaupunkina.[1]

Ukrainan yhdistetty valtionyliopisto toimi evakossa Qızılordassa sotavuosina 1942–1943.

Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metalliteollisuutta, selluloosa- ja paperitehdas, rakennusteollisuutta. Pien- ja elintarviketeollisuutta. Maataloudessa riisintuotannon keskus, joka on tunnettu myös meloneistaan.[1]

Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat ortodoksinen Kristus Vapahtajan kirkko 1800-luvulta, Aitbajan moskeija (1878). Kaupungin eteläpuolella on pato Syrdarjan vesivoimaloineen. Pedagoginen instituutti, kaksi teatteria, kotiseutumuseo.[1]

Kaupunki on liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulkee Kazakstanin eteläinen päärata. Tšeljabinskista saapuva eurooppatie E123 kulkee kaupungin läpi ja jatkaa etelässä muun muassa Taškentiin ja Dušanbeen. Lisäksi kaupunkiin saapuvat eurooppatiet E38 ja E004. [3][4] Myös lentokenttä.[1]

Väestön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 150 425 (1989[5])
  • 157 364 (1999[6])
  • 188 682 (2009[6])
  • 201&nbsp719 (2012,[2] arvio)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Kyzyl-Orda (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Kyzyl-Orda-artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  2. a b c ҚАЗАҚСТАННЫҢ ДЕМОГРАФИЯЛЫҚ ЖЫЛНАМАЛЫҒЫ - ДЕМОГРАФИЧЕСКИЙ ЕЖЕГОДНИК КАЗАХСТАНА (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (kazakiksi)
  3. a b Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  4. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  5. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  6. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]