Poste restante
Poste restante eli noutoposti tarkoittaa palvelua, jossa yksityishenkilö tai oikeushenkilö (esimerkiksi yritys tai yhteisö) noutaa Poste restante -osoitteeseen lähetetyn postin itse postitoimistosta. Poste restante -palvelu on maksuton palvelu Suomessa. Aiemmin Poste restante -osoitteeseen pystyi vastaanottamaan lähetyksiä myös nimimerkillä, mutta Posti lopetti nimimerkin käyttämisen mahdollisuuden huhtikuun 2013 alusta[1] lisääntyneen rikollisen käytön takia[2]. Termi Poste restante tulee ranskan kielestä ja tarkoittaa ’jäävää postia’.[3]
Postinjakelu voidaan myös kääntää Poste restante -osoitteeseen, mikäli esimerkiksi väliaikaisesti ei voida käyttää tavallista postiosoitetta. Tästä tulee tehdä kirjallinen sopimus Postin kanssa.
Poste restante -osoite merkitään seuraavassa muodossa:
Matti Meikäläinen
Poste Restante
00100 HELSINKI
Tällöin Matti Meikäläisen posti ohjataan Helsingin pääpostikonttoriin, josta sen voi käydä noutamassa. Tilaaja voi itse valita minkä tahansa Postin myymälän tai myyntipisteen, josta haluaa lähetyksiään noutaa. Lähetykset ohjautuvat toimipaikkaan postinumeron perusteella.
Aiemmin tavalliset kirjeet ja lehdet eli ilman kuittausta luovutettavat lähetykset annettiin sille, joka niitä toimipaikassa pyysi. Maaliskuussa 2013 Posti ilmoitti muuttavansa käytäntöään ja kaikkien Poste Restantesta lähetyksiä noutavien on todistettava henkilöllisyytensä 1. huhtikuuta 2013 lähtien ja noudettavan lähetyksen täytyy olla osoitettu noutajalle.[4]
Suomessa Poste restante -osoitteeseen tulleita kirjelähetyksiä säilytetään postikonttorissa 14 vuorokautta ja paketteja 7 vuorokautta.
Maksuttomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2019 Posti ilmoitti eräiden palvelujensa muuttuvan maksulliseksi maaliskuusta 2019 alkaen, muutos koskisi mm. poste restante- ja Noutoposti-palveluita. Perusteluina maksullisuuteen pidettiin poste restanten erityispalvelu-statusta, jota ei kustanneta julkisin varoin ja jonka kustannuksia pyritään kattamaan maksullisuudella. Päätöstä kritisoitiin voimakkaasti eriarvoistavana toimintana, mm. Vailla vakinaista asuntoa ry otti kantaa maksuttomuuden puolesta. Asunnottomalla ei usein ole postin vastaanottamiseen muuta mahdollisuutta, ja vähävaraisilla postin noutaminen muodostuisi liian suureksi kulueräksi. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom otti asiaan kantaa kevään aikana. Viraston mukaan palvelun maksullisuus rikkoo postilakia sellaisten osalta, joille palvelu on ainoa vaihtoehto vastaanottaa postilähetyksiä. Traficom edellyttää Postilta, ettei se peri maksua poste restante -palvelusta, mikäli se on ainoa käytössä oleva tapa vastaanottaa postilähetyksiä. Tämän jälkeen Posti päätti palvelun olevan toistaiseksi maksuton palvelu.[5][6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Itella Posti yhtenäistää Poste restante -palvelun kansainvälisen toimintatavan mukaiseksi Itella Oyj. Viitattu 11.3.2013.
- ↑ Alman maakuntalehdet: Nimetön poste restante loppuu 2.2.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Kaarina Turtia: Sivistyssanat, s. 770–771. Otava, Helsinki 2001.
- ↑ Itella Posti yhtenäistää Poste restante -palvelun kansainvälisen toimintatavan mukaiseksi (Arkistoitu – Internet Archive), Posti.fi, 8.3.2013
- ↑ Posti muuttaa asunnottomien suosiman poste restante -palvelun maksulliseksi – koditon Markus: "Se on mulle iso raha", Yle, 8.2.2019
- ↑ Viestintävirasto linjasi: Poste restante -lähetyksistä ei saa periä maksua, jos se on ainoa vaihtoehto vastaanottaa postia, Yle, 13.5.2019