Polttolaiva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polttolaiva

Polttolaiva oli purjelaivojen aikakaudella käytetty taisteluväline.

Eräs ensimmäisiä sen käyttäjiä oli Sir Francis Drake; Calaisin taistelussa hän täytti neljä pahiten vaurioitunutta pientä alustaan palavilla aineilla, hinautti ne ankkuroituneen espanjalaisen Voittamattoman Armadan lähelle ja sytytti polttolaivat; tuloksena oli paniikki vastapuolella ja taistelun ratkaisu.[1]

Polttolaivana käytettiin yleensä pienikokoista prikiä tai kuunaria; alus lastattiin täyteen pikeä, tappuroita ja muita mahdollisimman kovalla liekillä palavia aineita. Ruumanluukut jätettiin auki vedon lisäämiseksi.

Yleensä erillisellä palkkiolla tehtäväänsä kannustettu vapaaehtoinen miehistö, joka oli supistettu pienimmäksi mahdolliseksi, ohjasi aluksen kohti ankkuroitua vihollislaivaa tai -laivastoa; kun oli varmaa, että polttolaiva osuisi tarkoitettuun kohtaan, lasti sytytettiin palamaan. Loputkin luukut ja tykkiportit avattiin vedon lisäämiseksi. Pääosa miehistöstä evakuoitiin nyt isommalla perässä hinatulla veneellä, vain pari miestä jäi aivan viime hetkeen asti hoitamaan ruoria. Kun osuminen oli jo vuorenvarmaa, ruori kiinnitettiin varta vasten asennetuilla lukkotapeilla paikalleen ja viimeiset miehet poistuivat jollalla.

Osuessaan vihollislaivaan palava polttolaiva sytytti senkin palamaan, ja tällaisen palon sammuttaminen oli likipitäen mahdotonta. Siksi menetelmä olikin äärimmäisen pelätty; englantilaisista tuli sen käytön varsinaisia asiantuntijoita. Menetelmä syrjäytyi konealusten tullessa, koska nämä pystyivät tarvittaessa väistämään polttolaivaa. Viimeisen kerran polttolaivoja käytettiin Krimin sodassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Estlander - Hietakari: Jokamiehen maailmanhistoria

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]