Peitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erivärisiä peittoja.
Kaksi ihmistä peiton alla. Henri de Toulouse-Lautrec, Vuode, 1893.

Peitto on yleensä kankaasta tehty vuodevaate, joka toimii suojana ja lämmöneristeenä.[1] Käyttäjä pysyy peiton alla lämpimänä, peitto on näkösuoja, ja se suojaa myös esimerkiksi hyönteisiltä.

Peittoa suojataan lakanalla, joka sijaitsee peiton alla nukkuvan ihmisen ja peiton välissä.[2] Lakana on helppo pestä käytön jäljiltä. Peitossa voi olla myös niin sanottu pussilakana, jonka sisään peitto asetetaan.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peitto sisältää lämmöneristettä kuten höyheniä, untuvia tai tekokuituja. Ennen vanhaan 1900-luvun alussa ja 1800-luvulla peiton eristeenä voitiin käyttää jopa heiniä.

Peiton lämmöneristysominaisuudet voidaan kuvata synteettisten kuitujen eristeissä grammamäärillä per neliö. Mitä enemmän eristettä, sen lämpimämmältä peitto tuntuu. Kylmässä ihminen tarvitsee paksumman peiton kuin lämpimässä. Jos peiton lämmöneristys on tarvetta suurempi, ihminen alkaa hikoilla peiton alla.

Peite on yleisemminkin eristeenä käytetty suojain. Lämmöneristykseen on olemassa eristeaineita sisältäviä peitteitä. Peite voi olla myös pelkkä näkösuoja.

Erilaisia peittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallinen yhden hengen peitto on 150 cm leveä ja 200 cm pitkä peite. Parivuoteen peite voi olla 200 cm x 200 cm. Parivuoteen peiton on tarkoitus peittää kaksi henkilöä.

Peiton päällä sängyssä voi olla päiväpeitto suojaamassa peittoa ja antamassa esteettistä ulkonäköä nukkumatilaan.

Peiton huolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peitto huolletaan tuulettamalla ja ravistamalla se säännöllisesti. Pesun jälkeen höyhen- ja untuvapeitot on paras rumpukuivata.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]