Päiväpeite
Päiväpeite tai päiväpeitto on vuoteen ja vuodevaatteiden suojaksi päiväksi laitettava peitto.[1][2]
Päiväpeite ommellaan tavallisesti varsin paksusta ja tukevasta kankaasta tai kankaiden yhdistelmästä, jotta se näyttäisi vuodevaatteiden päällä sileältä ja laskeutuisi kauniisti sängyn laidoilta, usein lattiaan asti. Tavallisin päiväpeitetyyppi lienee kahdesta ohuesta kankaasta ja niiden välisestä vanukerroksesta yhteen tikattu. Päällikangas on usein satiinikudottu tai muutoin liukas- ja kiiltäväpintainen. Tikattuja päiväpeitekankaita saa myös metritavarana[3].
Muuntyyppisiä päiväpeitteitä valmistetaan muun muassa täkänä- tai tilkkutäkkitekniikalla, vohvelikankaasta, sametista tai jacquardkoneella kudotuista gobeliinikankaista. Yksi suosituista nimenomaan päiväpeitteisiin tarkoitetuista kangastyypeistä on pitkänukkainen chenille, jota alettiin valmistaa 1900-luvun alussa Yhdysvaltojen Georgian luoteiskulman Daltonissa. Siellä päiväpeitteiden kudonnasta kasvoi 1900-luvun mittaan merkittävä mattoteollisuus[4][5]. Pohjoismaissa myös raanut ja ryijyt ovat olleet suosittuja päiväpeitteitä. Kevyitä päiväpeitteitä tehdään virkkaamalla. Perinteinen malli on valkoisesta kalastajalangasta virkattu pitsimäinen peite[6][7]. Eräs perinteinen käsityömenetelmä myös päiväpeitteiden teossa on peittokirjonta.
Päiväpeitteen valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päiväpeite muodostaa päivisin makuuhuoneeseen suuren tekstiilipinnan, joten päiväpeite pyritään valitsemaan tai suunnittelemaan huoneen kalusteisiin, väreihin ja muihin tekstiileihin, kuten ikkunaverhoihin ja vuoteen koristetyynyihin sopivaksi.[8]
Englannin kielessä erilaiset päiväpeitteet jaotellaan kahtia: bedspread tarkoittaa perinteisempää, lattiaan asti ulottuvaa päiväpeitettä, coverlet taas kevyempää, modernimpaa ja vain parin-kolmenkymmenen senttimetrin verran sängyn laidan yli laskeutuvaa päiväpeitettä.[9]
Päiväpeitteen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nukkumaan mentäessä päiväpeite taitellaan vuoteen päältä yöksi pois esimerkiksi tuolin selkänojalle tai sängyn jalkopäähän sijoitetulle säilytyspenkille.[10] Suomen puolustusvoimissa gingham-ruudullisen päiväpeitteen oikeaoppinen taittelu jakkaralle äärimmäisen siistiksi ”pinkaksi” oli vuosikymmeniä tärkeänä pidetty varusmiestaito. Vuoden 2017 alusta se poistettiin ohjesäännöstä, mutta voi yhä olla osastokohtainen vaatimus.[11]
Aamuisin suositellaan sängyn jättämistä sijaamatta tunnin-parin ajaksi, jotta vuodevaatteisiin kertynyt kosteus pääsee tuulettumaan ennen päiväpeitteen paikalleen laittoa.[12] Kosteus ja pölypunkit voivat olla todellinen ongelma Suomea kosteammissa ilmastoissa, joissa suositellaan jopa vuoteen jättämistä sijaamatta koko päiväksi tai ainakin päiväpeitteen käytöstä luopumista.[13] Esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa päiväpeitteen käyttö on Suomea harvinaisempaa[14][15].
Hotellihuoneissa päiväpeite voidaan sijata niin, että tyynyjen kohdalle tulee niin sanottu tyynylaskos. Korkeatasoisissa hotelleissa henkilökunnan suorittamaan ”nattaukseen” eli huoneen yökuntoon laittoon kuuluu vuoteen avaaminen eli päiväpeitteen poisto ja ikkunaverhojen sulkeminen. Monissa alemman hintaluokan hotelleissa päiväpeiton käytöstä on luovuttu siivouksen nopeuttamiseksi.[16][17][18]
Vuoteessa vaatteet päällä päiväunia otettaessa käytetään torkkupeittoa, jolloin päiväpeitettä ei tarvitse poistaa eikä vuodetta avata.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Bedspread Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Päiväpeitekankaat Eurokangas. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Patton, Randall L.: Chenille Bedspreads New Georgia Encyclopedia. 10.5.2016.
- ↑ Pendle, George: Dalton, GA: How a Bedspread Fiefdom Became A Carpet Kingdom Atlas Obscura. 7.7.2015. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Virkkaa päiväpeitto Pirkka. Arkistoitu 17.11.2017. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Pitsipeitto pukeutuu mustaan Yle Uutiset. 10.12.2009. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1327, 1443. WSOY, 1958.
- ↑ Kloss, Kelsey: What's the Difference: Coverlets vs. Bedspreads? Elle Decor. 24.6.2016. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Soininen, Eila: Hyvän unen makuuhuone sisustussuunnittelun keinoin, s. 17. Opinnäytetyö. Karelia-ammattikorkeakoulu, 2014. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Mäntymaa, Jaakko: Suomen itsenäisyyden peruskallio järisee – varusmiesten rakas vihollinen pinkka poistuu ohjesäännöstä Yle Uutiset. 21.7.2016. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Päiväpeitto ovat viimeinen silaus sänkyyn [sic] Ikea. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Bratskeir, Kate: Why You Should Never Make Your Bed The Huffington Post. 23.9.2015. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Suomalainen, Kati: Saksa vs Suomi: Makuuhuone Suomalainen im Allgäu -blogi. 3.9.2017. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ "Hanna": Amerikkalaisten sänkyelämää Kotirouvailua ja kulttuurishokkeja -blogi. 15.5.2014.
- ↑ Hautala, Raili: Siivoustyön huomioon ottaminen majoitustilojen suunnittelussa, s. 13. Opinnäytetyö. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, 2011. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ahtiala, Katja: ”Hotellisiivouksen erityispiirteitä”, Perussiivousten opas – Sokos Hotel Levi, s. 8. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Palveluiden tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.11.2017).
- ↑ Tourism Terminology – Matkailun Ammattisanasto (Sanaston koonneet ensimmäisen vuoden restonomiopintojen projektina Ina Hakala, Noora Laiho, Noora Nupponen ja Tuula Savolainen Turun ammattikorkeakoulusta.) Kulmat.fi -verkkopalvelu. Päiväämätön. Arkistoitu 17.11.2017. Viitattu 17.11.2017.