Panipak Wongpattanakit
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Wongpattanakit Aasian kisoissa 2018 | |||
Maa:  Thaimaa
| |||
| Naisten taekwondo | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Tokio 2020 | 49 kg | |
 Pronssia |
Rio de Janeiro 2016 | 49 kg | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Tšeljabinsk 2015 | 46 kg | |
| Kultaa |
Manchester 2019 | 49 kg | |
 Hopeaa |
Muju 2017 | 49 kg | |
| AM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Taškent 2014 | 46 kg | |
| Kultaa |
Pasay 2016 | 49 kg | |
Panipak Wongpattanakit (thaiksi พาณิภัค วงศ์พัฒนกิจ, s. 8. elokuuta 1997 Surat Thani) on thaimaalainen taekwondoin, olympiavoittaja ja maailmanmestari.
Wongpattanakit on kilpaillut aikuisten sarjoissa vuodesta 2014 lähtien. Ennen siirtymistä aikuisten sarjoihin Wongpattanakit voitti nuorten olympialaisten 2014 44 kg sarjan[1]. Hän myös voitti samana vuonna ensimmäisen aikuisten arvokisamitalin, kun hän voitti Aasian-mestaruuden 46 kg sarjassa. Vuonna 2015 Wongpattanakit voitti maailmanmestaruuden 46 kg sarjassa. Seuraavana vuonna hän uusi Aasian-mestaruutensa, mutta 49 kg sarjassa. Hän voitti myös samana vuonna Yhdysvaltojen, Fujairahin ja Innsbruckin avoimen turnauksen. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 Wongpattanakit kilpaili 49 kg sarjassa. Hän voitti ensimmäisellä kierroksella kapverdeläisen Maria Andraden 18–6, mutta hävisi puolivälierissä eteläkorealaiselle Kim So-Huille 6–5. Keräilyerissä hän voitti kanadalaisen Julissa Díezin 4–2 ja pronssiottelussa meksikolaisen Itzel Manjarrez 15–3 saavuttaen olympiapronssia[2].[3]
Vuoden 2017 Wongpattanakit aloitti voittamalla Las Vegasin avoimen turnauksen ja Belgian avoimen turnauksen 53 kg sarjat. Mujun MM-kilpailuissa 2017 hän eteni aina loppuotteluun, mutta tuolloin serbialainen Vanja Stanković voitti 10–5. MM-kilpailujen jälkeen Wongpattanakit voitti Moskovan, Taipein ja Lontoon Grand Prix -kilpailut. Vuoden 2018 Aasian-mestaruuskilpailuissa hän hävisi puolivälierissä eteläkorealaiselle Bo-Ra Kangille. Hän kuitenkin voitti saman vuoden Taoyuanin ja Manchesterin Grand Prix-kilpailut sekä Wuxin Grand Slamin. Vuoden 2019 Wongpattanakit aloitti voittamalla Belgian avoimen turnauksen 49 kg sarjan. Hän voitti myös uransa toisen maailmanmestaruuden, kun hän voitti MM-kilpailujen 49 kg sarjan. Hän voitti loppuottelussa kiinalaisen Jingyu Wun 21–6. Hän voitti vielä vuoden 2019 Chiban Grand Prix -kilpailun sekä Wuxin Grand Slamin.[3]
Wongpattanakit voitti vuonna 2021 kultaa Tokion olympialaisista, missä hän voitti finaalissa espanjalaisen Adriana Cerezon 11–10. Cerezo johti vielä yhdeksän sekuntia ennen kamppailun loppua, mutta Wongpattanakit sai kahdella viimeisellä iskullansa pisteen ja nousi voittoon. Wongpattanakitista tuli Thaimaan ensimmäinen taekwondin olympiavoittaja.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 2014 Summer Youth Olympics - Taekwondo - ≤44 kilograms, Girls Olympedia. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
- ↑ 2016 Summer Olympics - Taekwondo Flyweight - (≤49 kilograms), Women Olympedia. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Panipak Wongpattanakit TaekwondoData. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Panipak win gives Thailand first Olympic gold medal Bangkok Post. 24.7.2021. Bangkok Post Public Company Limited. Viitattu 24.7.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panipak Wongpattanakit Wikimedia Commonsissa
