Osaomistusasunto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osaomistusasunto on asumismuoto, jossa asukas on lunastanut rakennuttajalta asunnon käyttöönsä tietyllä osuudella asunnon hankintahinnasta. Tyypillisesti osuus on 20–30 prosenttia hankintahinnasta. Asunnon hankintahinta on rakennuttajan vapaasti päätettävissä. Asukas asuu aluksi vuokralla, jonka jälkeen asunto on mahdollista lunastaa omaksi. Joissakin tapauksissa asukkaan on myös mahdollista jatkaa vuokralla asumista senkin jälkeen kun asunto olisi ollut mahdollista lunastaa omaksi.[1]

Järjestelmä on määritelty laissa koskemaan ainoastaan valtion korkotuella rakennettavia asuntoja. Jos talo ei ole korkotukitalo, niin ehdot perustuvat asukkaan ja rakennuttajayhtiön keskinäiseen sopimukseen. Tämän vuoksi myös osaomistusasumisen muodot ja rahoituksen yksityiskohdat vaihtelevat suuresti rakennuttajayhtiöstä toiseen. Vastuurajat määräytyvät asukkaan ja rakennuttajayhtiön sopimuksen mukaan.[1]

Asukkaan lunastettua asunnon itselleen vastuu hallinnosta ja kunnossapidosta määräytyy kuten muissakin asunto-osakeyhtiöissä.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuluttajavirasto: Tietoa osamistusasunnoista