Ohjelmistojen tarkastus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tarkastus ohjelmistotuotannossa viittaa hyvin määriteltyyn prosessiin jossa ohjelmistoalan ammattilaiset tarkastavat jonkin tuotteen (work product) löytääkseen virheitä. Tarkastus voi myös viitata tarkemmin ottaen Fagan-tarkastukseen joka on Michael Faganin kehittämä hyvin yleinen ohjelmistotarkastus-prosessi.

Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmistojen tarkastus on yksi yleisimpiä katselmointimenetelmiä joita ohjelmistoprojekteissa käytetään. Tarkastuksen päämääränänä on, että tarkastajat pääsevät yhteisymmärrykseen tuotteesta ja hyväksyvät sen käyttöön projektissa. Yleisimpiin tarkastuksen kohteisiin kuuluu mm. ohjelmiston vaatimusmäärittely ja testaussuunnitelma.

Prosessin alussa valitaan tarkastuksen kohde ja kerätään yhteen tiimi joka huolehtii prosessin läpikäymisestä. Seuraavaksi valitaan puheenjohtaja tarkastuspalaverin pitäjäksi. Jokainen tarkastaja valmistautuu palaveriin käymällä läpi tarkastuksen kohteen ja kirjoittamalla ylös jokaisen mahdollisen vian tai puutteen. Tarkastuksen päämääränä on löytää viat ja puutteet. Tarkastuksessa vika tai puute on mikä tahansa asia liittyen tuotteeseen joka estää tarkastajaa hyväksymästä sitä. Esimerkiksi, jos tiimi tarkastaa ohjelmiston vaatimusmäärittelyä jokainen tekstinkohta dokumentissa josta tarkastaja on eri mieltä, on vika.

Prosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkastusprosessin kehitti Michael Fagan 1970-luvun puolivälissä ja sitä on myöhemmin laajennettu ja kehitetty.

Prosessiin tulisi kuulua aloituskriteerit jotka määrittävät milloin tarkastusprosessi on mahdollista käynnistää. Tämä estää keskeneräisten tuotteiden tarkastuksen. Aloituskriteerit voidaan esimerkiksi kirjoittaa listan muotoon, jolloin listalla voi olla vaikka kohta: "dokumentti on oikoluettu".

Tarkastusprosessin vaiheet ovat: suunnittelu, yleiskatsaus, valmistautuminen, tarkastuspalaveri, virheiden korjaus ja seuranta. Valmistautuminen, tarkastuspalaveri ja virheiden korjaus -vaiheita voidaan iteroida.

  • Suunnittelu: tarkastuksen puheenjohtaja suunnittelee tarkastuksen.
  • Yleiskatsaus: tekijä esittelee tuotteen taustoja.
  • Valmistautuminen: jokainen tarkastaja tutkii tuotteen mahdollisten virheiden varalta.
  • Tarkastuspalaveri: palaverin aikana sihteeri lukee tuotteen läpi kohta kohdalta ja tarkastajat ilmoittavat jokaiseen kohtaan löytämänsä virheet.
  • Virheiden korjaus: tekijä korjaa virheet tarkastuspalaverissa saadun palautteen mukaan.
  • Seuranta: tekijän tekemät muutokset tarkastetaan jotta virheet on saatu varmasti korjattua.

Puheenjohtaja lopettaa prosessin kun ennalta määritellyt lopetuskriteerit täyttyvät.

Tarkastuksen roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat roolit ovat käytössä tarkastuksen aikana.

  • Tekijä: henkilö joka on tehnyt tarkastuksen alaisena olevan tuotteen.
  • Puheenjohtaja: toimii tarkastuksen johtajana - puheenjohtaja suunnittelee tarkastuksen ja koordinoi sitä.
  • Lukija: henkilö joka lukee dokumentit ääneen yksi kohta kerrallaan. Toiset tarkastajat sen jälkeen esittävät löydetyt virheet.
  • Sihteeri: henkilö joka kirjaa ylös tarkastuksen aikana löydetyt virheet.
  • Tarkastaja: henkilö joka tarkastaa tuotteen löytääkseen virheitä.

Muut tarkastustyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koodin katselmointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koodin katselmointi on tarkastuksen erikoistapaus jossa tiimi käy läpi lähdekoodia ja korjaa löytyvät virheet. Vika lähdekoodissa voi olla kohta koodissa joka ei kunnolla täytä vaatimuksia tai ei toimi kuten ohjelmoija tarkoitti. Katselmoinnissa voidaan myös nostaa esiin puutteet lähdekoodissa jotka eivät ole varsinaisesti bugeja mutta seikkoja joita voitaisiin muuten parantaa, kuten tekemällä koodilohko helppolukuisemmaksi tai suorituskykyisemmäksi.

Lisäksi, että koodin katselmoinnit auttavat bugien löydössä, ne myös tutustuttavat tiimin mahdolliset uudet ohjelmoijat koodiin ja näyttävät kokemattomille ohjelmoijille uusia ohjelmointitekniikoita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]