Nuoruus (veistos)
Nuoruus on suomalaisen kuvanveistäjän Aimo Tukiaisen marmoriveistos, korkeus 40 cm, vuodelta 1947. Ateneumin taidemuseo osti sen kokoelmiinsa vuonna 1965 (Antellin kokoelmat).
Nuoruus on päätutkielma, joka kuvaa Inari Vehmasta, nuorta tyttöä. Inari Vehmas oli suomalaisen taidekriitikon E. J. Vehmaksen tytär.
Veistoksessa suurisilmäinen tyttö puolipitkine kihartuvine hiuksineen katsoo mietteliäästi eteenpäin. Aimo Tukiainen yhdisti Nuoruus-veistokseen osuvan yhdennäköisyyden ja nuoren tytön sielukkuuden, jolloin veistoksesta tuli samalla suomalaisen ihmisen ideaalikuva. Hän käytti tätä samaa ilmaisutapaa useassa muussakin päätutkielmassa. Tukiaisen katsotaan omaksuneen tämän tiukan klassisen muotokielen veisto-opettajaltaan, Felix Nylundilta, opiskellessaan Helsingin Taideyhdistyksen koulussa. Myös kodin ankaruuden ja askeettisuuden katsotaan muokanneen häntä tunneilmaisuja karttavaksi ja patetiaa välttäväksi. Alkuun Tukiainen opiskeli Viipurin Taideyhdistyksen koulussa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timo Huusko: Aimo Tukiainen: Nuoruus. Teoksessa Ateneum-opas. Toim. Timo Huusko, 2007, s. 103.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Veistos Suomen Kansallisgallerian sivuilla: Kokoelmat: Nuoruus. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)