Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut nuorisotyön peruspalveluna tarkoittaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja huolenaiheissa, nuoren henkilökohtaista neuvontaa lähipalveluna sekä erilaisissa verkkoympäristöissä ja -palveluissa. Yhä enemmän palveluita tuotetaan monialaisesti ja monikanavaisesti digitaalisissa toimintaympäristöissä. Palvelut tukevat kasvua ja heidän vertaistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamista sekä nuorten toimimista sisällöntuottajina ja aktiivisina palvelujen kehittäjinä. Tiedotuksella ja neuvonnalla autetaan nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään, toiveitaan ja haaveitaan. Samalla tuetaan nuorten identiteetin kehittymistä ja itsenäistymistä sekä nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Nuorten lisäksi palveluiden asiakkaina ovat vanhemmat ja nuorten parissa työskentelevät.[1]

Nuorten tieto- ja neuvontatyön palveluverkoston toimijat kunnissa ja järjestöissä tuottavat nuorille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja yli 80% kunnista ja kymmenissä järjestöissä. Palveluita toteutetaan fyysisissä palvelupisteissä ja -keskuksissa sekä verkkopalveluissa, jotka toimivat joko paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Nuoret voivat myös itse toimia palveluissa vertaistiedottajina ja -neuvojina toisilleen.[2] Valtakunnallinen tieto- ja neuvontapalvelu verkossa Nuortenelämä.fi (Arkistoitu – Internet Archive) toimi kymmenen vuotta vuoteen 2023 asti.

Suomessa työmuotoa ohjaavat yhteiskunnalliset linjaukset ja nuorisopolitiikka. Nuorisolaki (2017) vaikuttaa osaltaan Suomessa tehtävään nuorten tieto- ja neuvontatyöhön. Nuorisolain mukaiset palvelut sitoutuvat sen tavoitteisiin. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi nuorisolaki (1285/2016) kumoaa aiemman nuorisolain (72/2006). Suuntaviivoja ja tavoitteita työlle asettaa myös Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Vahva työmuodon linjaaja on Euroopan unionin nuorisopolitiikan valkoinen kirja, erityisesti toimenpiteet nuorten mahdollisuuksista hyödyntää nuorten tieto- ja neuvontapalveluita sekä nuorten osallistuminen. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut on määritelty Euroopan unionin nuorisopolitiikassa keskeiseksi strategiseksi kehittämisalueeksi. Lisäksi työmuotoa ohjaavat Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta (uusi suositus julkaistu vuonna 2010) sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaisen kattojärjestö ERYICAn työmuodon eurooppalaiset periaatteet. Suositukset sekä periaatteet löytyvät osoitteesta www.koordinaatti.fi -> Materiaalipankki (Arkistoitu – Internet Archive)

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita Suomessa edistää ja tukee Koordinaatti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut tehtävän Oulun kaupungille vuodesta 2006 lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriön periaatepäätöksellä Koordinaatti nimettiin yhdeksi valtakunnallisen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteen toimijaksi elokuussa 2010.[3] Koordinaatti toimii valtakunnallisena nuorisoalan osaamiskeskustoimijana kolmessa konsortiossa Valtakunnallisen nuorisotyön- ja politiikkaohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Koordinaatti seuraa nuorten elämää koskevia yhteiskunnallisia muutoksia sekä erityisesti huomioiden erilaiset nuorisopoliittiset linjaukset ja kehittämisohjelmat. Tavoite on toteuttaa alueellisesti ja seudullisesti tasa-arvoiset sekä laadukkaat nuorten tieto- ja neuvontapalvelut koko Suomeen eri välineitä, menetelmiä ja toimintaympäristöjä hyödyntäen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koordinaatin verkkosivut koordinaatti.fi. Arkistoitu 13.9.2017.
  2. Toimipisteet | Koordinaatti www.koordinaatti.fi. Arkistoitu 13.9.2017. Viitattu 4.5.2017.
  3. Fedotoff Jaana, Leppäkari Heidi & Timonen Päivi (toim.): Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen, s. 192-202. Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki, 2016.