Mongolien invaasio Horezmiin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Horezmin valtakunta vuosina 1190-1220.

Mongolit miehittivät Horezmia vuodesta 1219 vuoteen 1221. Aika merkitsi mongolien vallan laajentumista islaminuskoisille alueille. Mongolien valtakunta kattoi lopulta laajoja osia Euraasiaa lukuun ottamatta Länsi-Eurooppaa, Fennoskandiaa, Arabiaa ja Intian niemimaata, Japania ja osia Kaakkois-Aasiasta.

Mongolien alkuperäisenä tavoitteena ei kuitenkaan ollut vallata Horezmia. Tšingis-kaani lähetti Horezmin hallitsijialle Muhammad II:lle tervehdyksen, jossa hän kohteli tätä vertaisenaan. Mongolien tavoitteena ollut vaeltajakansojen yhdistäminen oli tapahtunut suurelta osin väkivallattomasti ja lähes ilman aineellisia tappioita.

Horezmin valtaaminen ja lähes täydellinen tuhoaminen toivat mongoleille maineen verenhimoisina valloittajina. Lyhyen sodan aikana Tšingis-kaani käytti sodan välineinä armotonta taktiikkaa, epäsuoria hyökkäyksiä ja äärimäistä kauhua.

Konfliktin tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karakitain valtakunnan kukistamisen jälkeen Mongolivaltakunnan rajat saavuttivat Horezmin valtakunnan. Alueen hallitsijana toiminut šaahi Ala ad-Din Muhammad oli vastikään saanut osan alueesta valtaansa. Hänellä oli myös kiistaa Bagdadin kalifin kanssa sillä šaahi kieltäytyi osoittamasta kunniaa kalifille islamin johtajana ja vaati tunnustusta oman valtakuntansa Sulttaanina. Tämä aiheutti levottomuuksia Horezmin valtakunnan etelärajalla. Samaan aikaan mongolit saavuttivat alueen. Tšingis-kaani näki Horezmin kiinnostavana kauppakumppanina ja jopa mahdollisena liittolaisena.

Šaahi suhtautui kuitenkin epäilevästi mongoleihin, ja šaahin Pekingissä sijainneen lähettilään viestit liioittelivat mongolien kaupunkia vallatessaan tekemiä julmuuksia. Joitakin vuosia aiemmin Bagdadin kalifi Al-Nasir oli yrittänyt saada aikaan sotaa Horezmin ja Mongolian välille.

Tšingis-kaani lähetti 500-miehisen karavaanin muodostamaan viralliset kauppasuhteet Mongolian ja Horezmin välille. Otrar kaupungin kuvernööri kuitenkin pidätti saapuneen karavaanin jäsenet väittäen, että karavaani oli salaliitto Horezmia vastaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että karavaanissa oli mukana vakoilijoita.

Tšingis-kaani lähetti toisen ryhmän, joka koostui kolmesta suurlähettiläästä (yksi muslimi ja kaksi mongolia) tapaamaan šaahia ja vaatimaan karavaanin vapauttamista sekä Otrarin kaupungin kuvernöörin rankaisemista. Šaahi pakotti molemmat mongolit ajamaan partansa ja mestasi ryhmän muslimijäsenen ennen kuin lähetti nämä takaisin. Šaahi määräsi karavaanin jäsenet tapettavaksi. Tämän jälkeen Tšingis-kaani hyökkäsi Horezmin valtakuntaa vastaan.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mongol invasion of Khwarezmia