Misin hautausmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Misin hautausmaa
Misin hautausmaa. Taustalla näkyy luonnonkivipaasi sankarivainajien nimitauluineen.
Misin hautausmaa. Taustalla näkyy luonnonkivipaasi sankarivainajien nimitauluineen.
Sijainti Misintie 738, Rovaniemi
Koordinaatit 66°37′48.4″N, 26°39′57.5″E
Seurakunta Rovaniemen seurakunta
Avattu 1950
Pinta-ala 0,75 hehtaaria[1]
Kotisivu Misin hautausmaa
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Misin hautausmaa on Rovaniemen seurakunnan hautausmaa Rovaniemen Misin kylässä 52 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1950.[1]

Misin kyläläiset olivat vuonna 1948 esittäneet, että saisivat perustaa ja itse rakentaa kylälle yksityisen hautausmaan. Hautausmaaksi lahjoitettava maa-aluekin oli tiedossa. Seurakunnan kirkkovaltuusto laati ja hyväksyi keväällä 1949 hautausmaasuunnitelman, jossa Sodankylään ja Kemijärvelle johtavien teiden suunnassa olevien hautausmaiden sijaintia kaavailtiin. Suunnitelmassa misiläisten toive ei saanut kannatusta, koska kylän katsottiin olevan liian kaukana muista kylistä ja asukasluvultaankin liian pieni. Seuraavaksi kirkkohallintokunta esitti kesällä 1949, että Misiin rakennettaisiin hautausmaa yhdessä Kemijärven seurakunnan kanssa. Rovaniemen seurakunta kuitenkin muutti aikaisempaa kantaansa ja päätti perustaa hautausmaan Misiin Arvi Kontion lahjoittamalle 0,75 hehtaarin maa-alueelle, johon mahtuu noin 900 hautapaikkaa. Hautausmaa vihittiin käyttöön 12. marraskuuta 1950.[2] Hautauksia on muutamia vuodessa.[1]

Misin sankarivainajien muistolaatta oli aikaisemmin kylän koululla. Maamiesseuran aloitteesta kivitaulu kiinnitettiin hautausmaalle hankittuun luonnonkivipaateen vuonna 1993. Kivipaaden vieressä on kynttiläkivet muualle haudattujen vainajien muistamista varten.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Misin hautausmaa Rovaniemen seurakunta. Viitattu 11.12.2022.
  2. a b Pulkamo, Seija: Rovaniemen seurakunnan hautausmaat, s. 82, 84. Rovaniemi: Rovaniemen seurakunta, 1994.