Megan Is Missing

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Megan Is Missing
Ohjaaja Michael Goi
Käsikirjoittaja Michael Goi
Tuottaja Mark Gragnani
Kuvaaja
  • Josh Harrison
  • Keith Eisberg
Leikkaaja Michael Goi
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Trio Pictures
Levittäjä Anchor Bay Films
Kesto 86 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
AllMovie

Megan Is Missing on vuonna 2006 julkaistu amerikkalainen psykologinen kauhuelokuva, jonka on kirjoittanut, ohjannut, muokannut ja tuottanut Michael Goi. [1] Elokuva on ns. found footage -elokuva, jossa materiaali näyttää tosielämässä kuvatulta mutta, vaikka se on näyteltyä ja kuvaa kuvitteellisia tapahtumia. Elokuva käsittelee Megan Stewartin (Rachel Quinn), suositun pohjoiskalifornialaisen lukiolaisen katoamiseen ja pahoinpitelyyn johtaneita tapahtumia. Goi kirjoitti elokuvan perustuen sarjaan tosielämän lapsikaappaustapauksia. Hän kertoi, että korosti väkivaltaa elokuvassa provosoidakseen ihmisiä ymmärtämään riskit, joille lapset altistuvat tämänpäivän verkossa. Goi julkaisi varoituksia mahdollisille katsojille vuonna 2020, kun elokuva alkoi levitä TikTokissa.[2]

Vaikka elokuva kuvattiin vuonna 2006, se ei päässyt levitykseen ennen kuin Anchor Bay Films toi sen rajattuun määrään elokuvateattereita vuonna 2011. Megan Is Missingiä markkinoidaan koulutuselokuvana, ja sen julkaisu kiellettiin Uudessa-Seelannissa. Sitä on kritisoitu voimakkaasti lapsiin kohdistuva raa'an väkivallan ja hyväksikäytön hyökkäävästä kuvaamisesta, huonosta näyttelemisestä ja teini-ikäisten päähenkilöiden erotisoimisesta.

Goi laati käsikirjoituksen 10 päivässä ja kuvasi elokuvan viikossa. Raa'an sisällön takia hän pyysi nuorten näyttelijöiden vanhempia olemaan kuvauspaikalla, jotta he olisivat täysin tietoisia lastensa osallistumisesta projektiin.[3]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Megan Stewart on lukiolainen, joka pärjää koulussa ja on tunnettu ja pidetty ikäistensä keskuudessa. Hän elää kuitenkin kaksoiselämää - häntä on käytetty aikaisemmin seksuaalisesti hyväksi ja on nyt tullut huumeriippuvaiseksi. Lisäksi hänellä on hankalat kotiolot ja myrskyisä äitisuhde. Hänen paras ystävänsä Amy Herman on syrjäytynyt eikä halua päästää täysin irti lapsuudestaan. Nämä kaksi, vastakkaisista persoonallisuudestaan huolimatta ovat rakentaneet syvän ystävyyssuhteen: Megan haluaa jonkun aidosti huolehtivan hänestä, kun taas Amy haluaa tulla sosiaalisesti hyväksytyksi.

Juhlistaakseen Amyn tulevaa 14-vuotispäivää Megan kutsuu hänet mukaansa juhliin. Juhlissa Megan puolustaa Amyä, kun pinnallinen juhlaväki alkaa pilkata häntä. Amy päihtyy ja häntä pahoinpidellään, kun hän kieltäytyy harrastamasta seksiä erään juhlissa olevan miehen kanssa. Lisäksi Amy tyrmistyy, kun hän vahingossa näkee Meganin harrastavan suuseksiä juhlien isännän kanssa. Megan pyytää tätä myöhemmin anteeksi.

Nauhoittaessaan videopäiväkirjaa Amy saa Meganin kertomaan elämäntarinansa. Megan paljastaa, että hän ei tiedä kuka hänen todellinen isänsä on ja että hänen isäpuolensa on vankilassa tämän käytetyä 9-vuotiasta Megania seksuaalisesti hyväksi. Videolla hän kertoo Amylle, että hänen äitinsä ei koskaan antanut Meganille anteeksi tämän ilmoitettua isäpuolestaan poliisille. Amy lohduttaa Megania ennen videon päättymistä.

Ystävä esittelee Meganin Joshille, miehelle, joka väittää olevansa 17-vuotias luistelija. Mies kertoo pikkuveljensä rikkoneen hänen verkkokameransa, minkä vuoksi Megan ei näe hänen kasvojaan. Megan suuttuu Joshille, koska tämä ei esittäytynyt juhlissa, joihin väitti osallistuneensa. Megan kuitenkin tuntee myötätuntoa, kun Josh kertoo, että hän on ujo ja häntä pelotti Meganin suosio.

Amy alkaa tuntea itsensä syrjäytetyksi, ja Megan esittelee hänet Joshille ennen kuin suostuu tapaamaan Joshin henkilökohtaisesti ravintolan takana. 7. tammikuuta paljastetaan, että Megan on kadonnut ja viranomaiset olettivat, että hän on karannut. Amy alkaa etsiä ystäväänsä järjestelmällisesti ja keskustelee Joshin kanssa verkossa selvittääkseen, tietääkö tämä mitään Meganin olinpaikasta.

Amy pelästyi Joshin uhkaavia puheita. Kun Amy näkee Meganin sieppauksen valvontakameran tallenteesta, hän ilmoittaa Joshista poliisille, mikä auttaa käynnistämään tutkinnan uudelleen. Tämän jälkeen Meganista otettuja silpomis- ja kidutuskuvia julkaistaan fetissifoorumeilla. Kolme viikkoa Meganin katoamisen jälkeen Amy käy vanhan sillan alla, joka oli hänen ja Meganin yhteinen piilopaikka ja jossa he tapasivat kertoa toisilleen salaisuuksia. Amy alkaa tallentaa videota. Juuri ennen videon päättymistä joku nähdään nappaamassa häntä, ja paljastuu että myös Amy on kadonnut. Tutkijat löytävät hänen videokameransa roskakorista lähellä piilopaikkaa.

Kamerasta löydetyssä materiaalissa Josh avaa suuren oven, joka johtaa kellariin, jonne hän on piilottanut Amyn kytkettynä alusvaatteissaan ketjuilla seinään. Josh pakottaa hänet syömään koiran ruokakupista ja raiskaa hänet. Myöhemmin John palaa pyytämään anteeksi ja sanoo päästävänsä Amyn irti. Sitten hän näyttää tynnyriä ja käskee Amyä menemään siihen, jotta tämä ei tiedä, missä häntä on pidetty vankina.

Kun Josh avaa tynnyrin, Amy juoksee kirkuen pakoon nähdessään Meganin mätänevän ruumiin. Josh tarttuu Amyyn ja pakottaa hänet tynnyriin Meganin ruumiin kanssa. Hän lastaa tynnyrin autoon ja ajaa metsään. Josh kaivaa suuren kuopan Amyn huutaessa henkensä edestä. Josh työntää tynnyrin kuoppaan, täyttää sen ja kävelee pois, jättäen Amyn kuolemaan. Lopputekstien aikana näytetään videoleikettä, jossa Megan ja Amy rentoutuvat yhdessä sängyssä puhuen tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Amber Perkins  Amy Herman  
 Rachel Quinn  Megan Stewarti  
 Dean Waite  Joshi  
 Jael Elizabeth  Steinmeyer Lexie  
 Kara Wang  Kathy  
 Brittany Hingle  Chelsea  
 Carolina Sabate  Angie  
 Trigve Hagen  Gideon  
 Curtis Wingfield  Ben  
 April Stewart  Joyce Stewart  
 Reyver Huante  Bill Hermani  
 Tammy Klein  Louise Hermani  
 Lauren Leah  Mitchell Callie Danielsi  
 Kevin Morris  etsivä Simonelli  
 Craig Stoa  Leifi  
 Jay Gragnani  videopoika  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Megan Is Missingin näyttelijöistä oli kokemattomia tai ensikertalaisia. Rachel Quinn ja Amber Perkins näyttelivät Meganin ja Amyn rooleissa. Roiston, Joshin, rooli annettiin australialaiselle näyttelijälle Dean Waitelle. Quinn oli aikaisemmin esiintynyt useissa mainoksissa, teollisuus- ja opiskelijaelokuvissa. Elokuva oli myös Perkinsin debyyttielokuva: hän oli ollut aikaisemmin vain tausta-avustajana televisio-ohjelmissa ja mainoksissa.[4]

Kielto Uudessa-Seelannissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden-Seelannin elokuva- ja kirjallisuusluokituksen toimisto kielsi elokuvan julkaisemisen lokakuussa 2011 luokittelemalla sen "loukkaavaksi". He väittivät, että se sisälsi nuoriin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa ja seksuaalista käyttäytymistä siinä määrin ja sellaisella tavalla, että sen esittäminen olisi "vahingollista yleisen edun kannalta". Tarkastajien mukaan elokuva mässäili yhden tytön kärsimyksillä kuten kolmen minuutin raiskauskohtauksella. He totesivat myös, että se erotisoi nuorten teini-ikäisten tyttöjen elämää "erittäin hyväksikäyttävässä määrin". [5]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Megan Is Missing sai pääosin negatiivisia arvosteluja. Elokuvakriitikko Jamie Dexter[6] kirjoitti The Leaf-Chronicleen (Tennessee) positiivisen arvostelun verraten sitä Paranormal Activity -sarjaan ja The Blair Witch Projectiin (1999) ja kiitti tarinaa sanoen "Kesti päiviä, ennen kuin sain ravisteltua pois kauhean tunteen, jonka tämä elokuva jätti minuun, mutta se tarkoittaa vain sitä, että se oli tehokas siinä, mitä se aikoi tehdä - näyttää todellinen ja uskottava skenaario internetin saalistajien toiminnasta." Oklahoma Gazette -lehden negatiivisessa arvostelussa Rod Lott [7] kritisoi tapaa, jolla Megan kuvattiin elokuvassa, ja koko näyttelijäkaartia.

Beyond Hollywood ja DVD Verdict antoivat elokuvalle huonot arvostelut. Beyond Hollywood kutsui sitä "suureksi pettymykseksi" ja DVD Verdict totesi, että "[toivoin], että tämä levy olisi puuttunut laatikosta".[8][9]HorrorNews.net antoi elokuvalle positiivisemman arvostelun sanomalla, että elokuvan ensimmäinen osa "todella toimii", vaikka heidän mielestään viimeiset 22 minuuttia "menivät hieman yli laidan". [10]

Kritiikki kohdistui näyttelemiseen, kirjoittamiseen, kuvaamiseen, ohjaamiseen ja kirjasinvalintoihin sekä lukuisiin tuotantovirheisiin; esimerkiksi puomimikrofoni näkyy useissa kuvissa ja ohjaaja Michael Goin voidaan kuulla sanovan "Action!" yhden kohtauksen aikana.

Ohjaajan varoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun elokuva levisi sosiaalisessa mediassa vuonna 2020, Goi varoitti mahdollisia katsojia: "Älä katso elokuvaa keskellä yötä. Älä katso elokuvaa yksin. Ja jos näet sanat 'valokuva numero yksi' ponnahdusikkunassa näytölläsi, sinulla on noin neljä sekuntia aikaa sulkea elokuva, jos sinua jo pelottaa, ennen kuin alat nähdä asioita, joita et ehkä haluisi nähdä." [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "'Megan is Missing' Surfing the Internet is a deadly trip in Michael Goi's chilling cautionary tale". Fangoria #312. Archived from the original on 1 October 2013. Retrieved 8 June 2013.
  2. a b Moniuszko: 'Megan Is Missing' director issues warning after 'traumatizing' film goes viral on TikTok The Arizona Republic. Viitattu 16.11.2020. en-US
  3. Heller-Nicholas, Alexandra (2014). Found Footage Horror Films: Fear and the Appearance of Reality. McFarland. p. 56. ISBN 978-0786470778.
  4. Ago, Alessandro (July 14, 2009). "SCA Alumni Screening Series: MEGAN IS MISSING". USCCinematic Arts. Retrieved May 5, 2018.
  5. "Asia Pacific Censorship News: Megan Is Objectionable... "New Zealand film censor bans Megan is Missing"". Melon Farmers. Retrieved December 9, 2013.
  6. Dexter, Jamie (May 13, 2011). "'Found footage' flicks amp up the scary factor". The Leaf-Chronicle. Retrieved May 22, 2019.
  7. Lott, Rod (April 29, 2011). "Megan Is Missing". Oklahoma Gazette. Retrieved 8 June 2013.
  8. Rigney, Todd. "Encapsulated Cinema: Megan is Missing, El Monstro Del Mar, and Grave Encounters". Beyond Hollywood. Archived from the original on 21 October 2013. Retrieved 8 June 2013.
  9. "Review: Megan Is Missing". DVD Verdict. Archived from the original on 21 October 2013. Retrieved 8 June 2013.
  10. Van Croft, Angel. "Film Review: Megan Is Missing (2011)". HorrorNews.net. Retrieved 8 June 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]