Margareta Birgersdotter (Grip)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Margareta Birgersdotter (Grip) (1538–1586) oli ruotsalainen kirjailija ja maanomistaja.

Margareta oli vapaaherra, valtaneuvos Birger Nilssonin (Grip) ja Brita Jonchimsdotter Brahen tytär. Hän meni vuonna 1562 naimisiin Erik Månssonin (Natt och Dag) ja vuonna 1571 valtaneuvos Sten Axelsson Banérin kanssa. Hän oli Karin Göransdotterin (Gyllenstierna) käly, kun Karin oli ollut hänen ensimmäisen miehensä veljen puoliso.

Ensimmäisen miehensä kuoleman jälkeen Margaretasta tuli poikansa Erik Eriksson Natt och Dagin huoltaja ja hän sai vastuulleen Brokindin linnan. Hänen poikansa kuoltua ruttoon kolmen vuoden iässä vuonna 1566 Margareta peri miehensä omaisuuden ainoana perillisenä. Hän jäi asumaan Brohon ja omistautui tilan hoitamiselle myös avioiduttuaan uudelleen.

On viitteitä siitä, että Margareta Birgersdotter olisi ollut kuningatar Kaarina Maununtyttären hovimestarina vuosina 1567–1568. Tämän tiedon alkuperää ei kuitenkaan tiedetä, ja Kaarinalla oli tähän aikaan toinen hovimestari Elin Andersdotter . [1]

Margareta Grip tunnetaan hänen esi-isänsä Bo Jonsson Gripin talonkirjasta, hänen kopioistaan keskiaikaisista kirjeistä, jotka ovat pääasiassa kadonneet ja sukututkimuksistaan. Hänen sukututkimuksensa on ensimmäisiä ajalta, jolloin aatelisto alkoi kiinnostua sukujensa historian tallentamisesta. Vuonna 1574 hän aloitti sen omasta aloitteestaan muistona Bo Jonsson Gripille.

Hänen kirjoituksensa talletettiin sittemmin Margareta Gripin kirjaan Trolleholmin arkistossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sture Arnell: Karin Månsdotter. Wahlström & Widstrand, 1951.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.