Irene (syntyi 750–755, kuoli 803) oli Bysantin keisarinna ja keisari Leo IV:n vaimo vuosina 769–780. Miehensä kuoltua Irene hallitsi Bysantin valtakuntaa poikansa Konstantinos VI:n nimissä. Poikansa kuoleman jälkeen vuonna 797 Irene hallitsi yksin aina vuoteen 802 asti, jolloin hänet syrjäytettiin. Irene oli poikkeuksellinen keisarinna siinä mielessä, että hän hallitsi Bysantin valtakuntaa omalla nimellään ja käytti itsestään keisarin maskuliinista arvonimeä basileios. Irenen aikana pidettiin seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous, jossa tuomittiin ikonoklasmi.
.jpg)