METELI

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

METELI on lyhenne tutkimusohjelman ”Metalliteollisuuden henkilöstöjen työolosuhteet, terveydentila ja liikuntakäyttäytyminen” nimestä.

METELI-tutkimus käynnistyi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 1970-luvun alkaessa. METELI on myös kollektiivinen tekijänimi lukuisille julkaisuille, joita tuon tutkimusohjelman tuottamina kirjoitettiin 1970-luvun puolen välin tienoilla. Tutkimuksen päärahoittajina olivat Suomen Akatemia ja opetusministeriö.

Tutkimusryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen takana on ryhmä, jonka kokoonpano ohjelman alkaessa oli seuraava. Tieteellisinä johtajina olivat professori Jeddi Hasan ja apulaisprofessori Juhani Kirjonen. Ryhmään kuuluivat lisäksi mm. Risto Telama, Pekka Kiviaho, Erkki Mattila, Olavi Manninen ja Heikki Rusko, kaikki nuoria liikuntatieteen tutkijoita 1960–1970-luvun taitteessa. Vuoden 2000 jälkeen tutkimusohjelman vastuuhenkilönä on toiminut dosentti Päivi Leino-Arjas Työterveyslaitokselta.

Tutkimuksen osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelma jakautui seuraaviin portaisiin: kartoittavaan osaan (lomakekysely), joka aloitettiin vuonna 1971 ja vuonna 1973 aloitettuihin terveystutkimukseen (haastattelut, kyselyt, toimintakyvyn testit ja lääkärintarkastus), fysikaalis-kemialliseen työympäristötutkimukseen ja näitä täydentäviin osiin (mm. ajankäyttöpäiväkirja, ergonomiahavainnointi ja työn kuormittavuuden mittaukset) sekä terveystutkimuksen kolmeen seuruuportaaseen vuosina 1978, 1983 ja 2000. Viimeisin porras jatkuu edelleen nimellä "Ajan patina". Kartoittava kysely kohdistui kaikkiin, yli 4000:een työntekijään ja vuoden 1973 terveystutkimus 902 osallistujaan, joita on edellä mainittuina vuosina seurattu.

Tutkimuksen mittaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusohjelmassa kohdistettiin huomio seuraaviin ilmiöalueisiin:

  • yhteiskunnallis-taloudellinen asema
  • työolot (työn luonne, rasittavuus, fysikaalis-kemiallinen työympäristö, työn kuormittavuus)
  • elämäntavat (ajankäyttö, fyysinen aktiivisuus, ruoka ja nautintoaineet)
  • terveydentila (sairastavuus ja oireet, fyysinen toimintakykyisyys, psyykkinen rasittuneisuus sekä sittemmin myös kuolleisuus)[1]

Tuotokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimus on tuottanut lukuisia julkaisuja koti- ja ulkomaisiin tieteellisiin aikakauslehtiin mukaan lukien monet opinnäytetyöt Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistoon. Viimeisimmät väitöskirjat on hyväksytty Helsingin yliopistossa (2006) ja Jyväskylän yliopistossa (2010).[2]

Tiedepoliittinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimushanke sai aikoinaan runsaasti julkisuutta. Joidenkin mielestä julkisuutta tuli liikaa, toisten mielestä liian vähän. Se oli kuitenkin yksi esimerkki uudesta kansallisesta tiedepolitiikasta, jonka tavoitteena oli tutkimustiedon kansanvaltaistaminen. Toinen runsaasti huomiota saanut hanke, jota Suomen Akatemia rahoitti ns. painoaluevaroilla 1970-luvulla, oli Tasa-arvon ja demokratian tutkimus TANDEM. Kirjoitettu historia kuvaa tuon ajan (tiede)poliittista murrosta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Immonen, Kari (1995) Suomen Akatemia suomalaisessa tiedepolitiikassa 1970-luvulla. Keuruu: Otava.
  • Kirjonen, Juhani (1975) (toim.) METELI - Terveystutkimus: otanta, menetelmät ja toteuttaminen. Liikunnan ja Kansanterveyden julkaisuja 9. Jyväskylä, Liikunnan ja Kansanterveyden Edistämissäätiö.
  • Kirjonen, Juhani (2009) (toim.) Metalliteollisuuden henkilöstöjen työolot, terveydentila ja liikuntakäyttäytyminen. METELI-tutkimus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 217. (DVD) Jyväskylä .[1][vanhentunut linkki]
  • Pohls, Maritta (2005) Suomen Akatemian historia II 1970–1988. Helsinki: SKS. s. 62.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjonen 1975
  2. Kirjonen 2009
  3. Immonen 1995, Pohls 2005