Lump-of-labour-virhekäsitys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lump-of-labour-virhekäsitys[1] on näkemys, jonka mukaan työpaikkojen määrä olisi vakio. Useimmat taloustieteilijät pitävät näkemystä harhaluulona.[2]

Työvoiman kasvu lisää työllisyyttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marimonin ja Zilibottin tutkimuksen mukaan työajan rajoittaminen hieman lyhyemmäksi kuin se olisi vapailla markkinoilla voi lisätä hieman työllisyyttä mutta suurempi rajoittaminen vähentää työllisyyttä. Tämä pienikin lisäys vaatisi, että pääoma ei voisi sopeutua työvoiman määrän muuttumiseen, ja silloinkin hintana voi olla tuotannon huomattava väheneminen sekä julkisen talouden tasapainon heikkeneminen (sitäkin enemmän, jos rajoituksiin yhdistetään tukia). Lisäksi tutkimus oletti muun muassa palkkojen sopeutuvan täysin kitkattomasti alentuneeseen työaikaan (laskevan nopeasti). [3]

Kruegerin ja Pischken empiirisestä tutkimuksesta tekemän yhteenvedon mukaan työvoiman tarjonnan lisäys ei vaikuta työttömyysasteeseen, vaan työllisyys kasvaa samassa suhteessa kuin (työikäinen) väestökin. Tämä viittaa siihen, että työvoiman tarjonta luo työvoiman kysyntää. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Luonnos: Komission ja neuvoston yhteinen raportti riittävistä ja kestävistä eläkkeistä (pdf) (s. 18) 17.12.2002. Bryssel: Euroopan yhteisöjen komissio. Viitattu 7.8.2013.
  2. Walker, Tom (2007). "Why economists dislike a lump of labor". Review of Social Economy 65 (3). Viitattu 12 March 2013. 
  3. Employment and distributional effects of restricting working time, Ramon Marimon, Fabrizio Zilibotti. European Economic Review 44 (2000) 1291-1326. Abstract & Conclusions.
  4. Alan B. Krueger, Jorn-Steffen Pischke (1997): Observations and Conjectures on the U.S. Employment Miracle, NBER Working Paper No. 6146, page 6.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]