Luettelo Louhisaaren kartanon omistajista

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Louhisaaren kartanonherra)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luettelo Louhisaaren kartanon omistajista käsittää luettelon Askaisten Louhisaaren kartanon omistajista.

Louhisaaren arvellaan kuuluneen alueella sydänkeskiajalla sijainneeseen suurempaan maanomistuskokonaisuuteen, johon Louhisaaren lisäksi arvellaan kuuluneen Askainen, Autuinen ja Ahtinen. Maaomaisuuden arvellaan hajonneen perinnönjakojen myötä.

  • Elin Nilsdotter
  • Magnus Klasson (kuollut 1450 jälkeen), Tanskasta Suomeen tulleen Suomen laamannina toimineen Klaus Flemingin poika, joka sai Louhisaaren hallintaansa vaimonsa Elinin perintöosuutena
  • Edellisen poika Herman Magnusson (kuollut viim. 1490)
  • Edellisen poika Per Hermansson (k. 1519/1520), Maskun kihlakunnantuomari
  • Edellisen poika Herman Fleming (k. 1583) (Herman Persson), hovijunkkari
  • Edellisen poika Lars Hermansson (k. 1601/1602)
  • Edellisen poika Claes Larsson till Villnäs (1592-1644), amiraali

Vapaaherrallinen Fleming af Liebelitz

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen jälkeensä Louhisaari oli pitkään jakamattomana laamanni Herman Hermansson af Liebelitzin (1654-1718) ja Claes Hermansson af Liebelitzin (1648-1687) perikunnan kesken.

  • Claes Hermanssonin poika Herman Claesson af Liebelitz (1676-1729), kamariherra
  • Edellisen sisar Anna Claesdotter af Liebelitz (1682-1738), joka lunasti veljensä velat
  • Edellisten serkku Claes Hermansson af Liebelitz (1685-1766), ruukinomistaja ja upseeri
  • Edellisen poika Herman Claesson af Liebelitz (1734-1789), hovijunkkari, velkaantui, minkä vuoksi perikunta joutui myymään Louhisaaren pois suvun omistuksesta

Flemingien jälkeen kartanon omistivat:

  • Carl Fredrik von Knorring, everstiluutnantti, osti 1791 Louhisaaren, korjautti ja modernisoi ja myi voitolla eteenpäin
  • Hans Henrik Kijk, ruukinpatruuna

Mannerheim-suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmät omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Oskar Alfred Hannus (1861-1941), talousneuvos. Kunnosti Louhisaarta Kansalaissodan aikaisen ilkivallan vahinkojen korjaamiseksi.
  • Edellisen tytär Inkeri Huovinen ja tämän puoliso everstiluutnantti Vilho Huovinen
  • Sydäntautiliitto ja Suomen Syöpäyhdistys, joilta kartano siirtyi Varsinais-Suomen matkailuyhdistyksen kautta Suomen valtiolle
  • Louhisaaren Kartano, Toim. Irma Luonatvuori ja Marja Terttu Knapas, Museovirasto 2005