Leikkaus (talouspolitiikka)
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Leikkaus tarkoittaa (esimerkiksi valtion budjetin) menojen vähentämistä. Sopeutus voi olla leikkaus tai veronkorotus.
Joulukuussa 2022 Suomen valtiovarainministeri totesi julkisen talouden alijäämän niin suureksi, että tarvittaisiin 9 miljardin euron sopeutus. Marinin hallituksen lopulla se esitti listan potentiaalisista leikkauksista ja puolsi lisäksi arvonlisäveron, maapohjan kiinteistöveron ja tupakkaveron korotusta.[1][2] Tällöin 81 % suomalaisista halusi, että julkinen velkaantuminen käännetään laskuun, 13 % ei halunnut. 57 % halusi mieluiten leikata menoja, 25 % korottaa veroja.[3]
Vuonna 2022 peräti 75 % suomalaisista katsoi, että nykyisen tapaisiin julkisiin palveluihin ei ole varaa tulevaisuudessa vaan niitä pitää leikata. Vain 29 % olisi suostunut korkeampiin veroihin. Professori Niku Määttäsen mukaan voi leikata vaarantamatta hyvinvointivaltion ideaa, esimerkiksi jo hyvin koulutettujen ihmisten aikuiskoulutus, tutkinnoista kertyvä työeläke ja maataloustuet. Valtion budjetti kaksinkertaistui vuosina 2007 - 2023.[4]
Leikkausten vaikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HS-analyysin mukaan leikkaukset ovat poliittisesti vaikeita ja vaativat kovan julkisen paineen kestämistä. Esimerkiksi Marinin hallitus peruutti kaikki tekemänsä leikkaustyyppiset päätökset.[5]
Vaikutus talouteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alberto Alesina, Carlo Favero ja Francesco Giavazzi totesivat kirjassaan, että talouskuri voi kasvattaa kansantuotetta, kun menoleikkaukset lisäävät yksityisiä investointeja ja kulutusta sekä vientiä.[6]
Tanskan menoleikkauksia analysoinut tutkimus totesi, että isot rakenteelliset leikkaukset voivat lisätä talouskasvua muuttamalla tulevaisuudenodotuksia veroista ja julkisista menoista. Sen sijaan vähittäiset, ei-rakenteelliset leikkaukset saattavat keynesiläisen mallin mukaisesti vähentää kysyntää.[7]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Katso lista: Ministeriö esitteli yli 40 kohdetta, joista on mahdollista leikata Yle Uutiset. 6.3.2023.
- ↑ Meno- ja tulorakennetta on korjattava merkittävästi julkisen talouden vahvistamiseksi 6.3.2023. Valtiovarainministeriö.
- ↑ IS-selvitys: Suomalaiset odottavat seuraavalta hallitukselta leikkauksia – näin puolueet kommentoivat Iltasanomat. 30.12.2022.
- ↑ ”Perusteltua olla huolissaan” – Näin tutkijat kommentoivat HS:n gallupia hyvinvointivaltion tulevaisuudesta Helsingin Sanomat. 29.12.2022.
- ↑ Julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä Helsingin Sanomat. 14.10.2021.
- ↑ Alberto Alesina, Carlo Favero ja Francesco Giavazzi: Austerity: When It Works and When It Doesn't, s. 5. jstor j.ctvc77f4b. Princeton University Press, 2019. ISBN 978-0-691-17221-7.
- ↑ Bergman, U. Michael; Hutchinson, Michael: Expansionary Fiscal Contractions: Re-evaluating the Danish Case. International Economic Journal, 2010, 24. vsk, s. 71–93. doi:10.1080/10168731003589857. Artikkelin verkkoversio.