Lavonius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lavonius on suomalainen suku, josta on tullut 1700-luvulla huomattavia pappeja, 1800-luvulla merkittäviä juristeja ja 1900-luvulla vaikuttajia talouselämässä ja politiikassa. Suvun eräs jäsen aateloitiin 1800-luvulla, mutta tämän sukuhaaran mieslinja sammui perustajansa kuollessa vuonna 1875.

Suvun varhaisin tunnettu edustaja on Säämingin kappalainen Jordanus Lavonius (n. 1677–1735), joka lienee ollut kotoisin jostain Itä-Suomesta Lavola-nimiseltä tilalta. Kantapaikaksi on aikanaan arveltu Viipurin pitäjän Lavolan tilaa, mutta tämän tueksi ei ole löydetty lähteitä – kuten ei sillekään väitteelle, että kyseessä olisi Taipalsaaren Lavola. Myöhemmin sukututkijat ovatkin pitäneet todennäköisempänä, että kyseessä olisi Kerimäen Klemettilän (nyk. Paasniemi) Lavola. Sieltä oli nimittäin lähtöisin Kerimäen lukkari Erik Erikinpoika Lavonius (n. 1664–1730), jota on veikattu Jordanus Lavoniuksen veljeksi.[1][2]

Kuvernööri Alexander Lavonius aateloitiin vuonna 1855, ja suku introdusoitiin Suomen ritarihuoneelle joulukuussa 1857 numerolla 224.[2] Alexander Lavoniuksen ainoa poika kuoli kuitenkin lapsettomana ennen isäänsä, joten aatelissuku sammui mieslinjalta hänen kuollessaan itse vuonna 1875. Hänen kolme tytärtään kuitenkin naivat tunnettuihin sukuihin.[1] Aatelissuku sammui lopullisesti vuonna 1935.[2]

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander Lavonius (1802–1875), virkamies ja Oulun läänin kuvernööri, naimisissa Rosina von Haartmanin (1821–1890) kanssa.
    • Ebba zu Solms-Braunfels, o.s. Lavonius (1850–1927), prinsessa, prinssi Albrecht zu Solms-Braunfelsin puoliso, Alexander Lavoniuksen tytär[3]
  • Wilhelm Lavonius (1832–1897), suomen kielen professori, hovioikeudenneuvos, Alexander Lavoniuksen veljenpoika
    • Magnus Lavonius (1870–1948), tekstiiliteollisuusjohtaja, tamperelainen kunnallispoliitikko, ministeri, Wilhelm Lavoniuksen poika. Hänen puolisonsa oli lyseon lehtori ja suomentaja Olga Lavonius (1876–1948).
    • W. A. Lavonius (1874–1932), talouselämän vaikuttaja, sortovuosien laillisuusmies, Wilhelm Lavoniuksen poika
    • Robert Lavonius (1879–1967), liikemies ja vuorineuvos, Wilhelm Lavoniuksen poika
      • Henrik Lavonius (1915–1996), esteratsastaja, teollisuusmies, Robert Lavoniuksen poika
    • Herman Lavonius (1882–1960), lääkintöhallituksen lääkintöneuvos, Wilhelm Lavoniuksen poika

Äitinsä puolelta sukuun on kuulunut muun muassa ratsuväenkenraali Ernst Linder, joka oli Alexander Lavoniuksen tyttärenpoika.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Veli-Matti Autio: Lavonius (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c Lavonius. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  3. Ebba Lavoniuksen elämäkerta