Lanneveden työväentalo
| Lanneveden työväentalo | |
|---|---|
| Lanneveden työväentalo Rientola | |
| Osoite |
Uuraistentie 1047, 41270 Lannevesi |
| Sijainti | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1919 |
| Rakennuttaja | Lanneveden työväenyhdistys |
| Omistaja | Lanneveden työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 1 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Lanneveden työväentalo on Saarijärvellä Lanneveden kylässä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti arvokas. Talo edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1]
Työväentalon omistaa Lanneveden työväenyhdistys ry, joka myös vuokraa taloa erilaisiin tilaisuuksiin.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenyhdistys on perustettu Saarijärven Lannevedelle vuonna 1916 nimellä Lanneveden ja Summasjärven työväenyhdistys. Vuonna 1917 talollinen Matti Hänninen myi yhdistykselle tontin yhden markan nimellisestä kauppahinnasta. Vuonna 1918 ostettiin metsäherra Branderilta kruunun maalta kulovalkean vahingoittamia puita rakennustarpeiksi. Jäseniltä kerättiin rahaa rakennusrahastoon. Talo on rakennettu talkoilla, ja se valmistui vuonna 1919. Vuonna 1920 juhlasaliin rakennettiin rossilaipio ja kulissit aaltopahvista.[1]
Talo on peruskorjattu vuonna 1938. Vuonna 1957 uusittiin katto ja rakennettiin ulkorakennukset. Myös keittiön ja kamarin ikkunat uusittiin. Vuonna 1960 vuorattiin salin seinät. Vuonna 1969 maalattiin talon ulkoseinät lahonestomaalilla.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on hirsirunkoinen ja vuoraamaton. Katteena ollut päre on vaihdettu vuonna 1958 tiileen. Vuoraamattomat sisäseinät on vuonna 1955 peitetty kuitulevyillä. Sisäkatto on paneelia. Ulko-ovi on muutettu vuonna 1955. Talossa on uunilämmitys. Vesijohto ja viemäri on asennettu vuonna 1966.[3]
Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola ja yhden huoneen ja keittiön asunto. Ulkorakennuksessa on puuvaja ja käymälät.[3]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talossa on järjestetty kokouksia ja nuorisotoimintaa.[3] Nykyään taloa käyttävät enimmäkseen eläkkeensaajat, juhlijat ja kirpputorin pitäjät.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lanneveden Työväentalo Lannevesi.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.