Kybersuurlähettiläs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kybersuurlähettiläs on Suomen ulkoministeriössä palveleva virkamies vastuualueenaan kyberturvallisuus. Ensimmäinen tätä tehtävää hoitanut oli ulkoasiainneuvos Marja Rislakki.[1][2] Häntä seurasivat virassa Pia Rantala-Engberg[3][4] ja Janne Taalas[5] sekä 1.8.2021 lähtien Jarmo Sareva[6].

Kybersuurlähettiläs seuraa kybertoimintaympäristöä kokonaisuutena, sen sijaan muissa ministeriöissä tarkastellaan omaa hallinnonalaa. Rislakin mukaan ”kybersuurlähettilään työ ei ole teknistä vaan diplomatiaa”.[4][2]

Vuonna 2018 Suomen ulkoministeriössä aloitti myös hybridisuurlähettiläs.[4][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. STT: Marja Rislakista tuli Suomen kybersuurlähettiläs (tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 30.8.2014. Viitattu 30.8.2021.
  2. a b Kybersuurlähettiläs katsoo kokonaisuuksia. Marja Rislakin haastattelu 1.10.2014. Ulkoministeriö, um.fi. Viitattu 2.4.2017, päivitetty 30.8.2021.
  3. Teppo Koskinen: Kybersuurlähettiläs: Uhkakuvat eivät saa peittää mahdollisuuksia Etelä-Suomen Sanomat, ess.fi. 17.9.2017. Viitattu 30.8.2021.
  4. a b c Laura Halminen: Soini: Ulkoministeriöön nimitetään kybersuurlähettilään rinnalle hybridisuurlähettiläs – tekee yhteistyötä uuden hybridikeskuksen kanssa (tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 19.10.2017. Viitattu 30.8.2021.
  5. Laura Halminen: Rauhaa neuvotellaan vaikka Whatsappissa – kybersuurlähettiläs Janne Taalas siirtyy johtamaan Ahtisaaren CMI:ta Helsingin Sanomat, hs.fi. 17.4.2021. Viitattu 30.8.2021.
  6. Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö Ulkoministeriö. Viitattu 1.11.2021.
  7. STT: Arkistoitu kopioSuomen ensimmäiseksi hybridisuurlähettilääksi Mikko Kinnunen Turun Sanomat, ts.fi. 30.3.2018. Arkistoitu 30.8.2021. Viitattu 30.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]