Kuvauspaikkajärjestäjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuvauspaikkajärjestäjän eli location managerin tehtävät jakautuvat selkeästi kahteen eri kokonaisuuteen: location scouting eli kuvauspaikkojen etsiminen sekä kuvausjärjestelyt.

Kuvauspaikkajärjestäjä huolehtii elokuvatuotannon kuvauspaikkojen etsimisestä yhdessä ohjaajan ja lavastajan kanssa, kuvauspaikkojen järjestelyistä, kuten kuvausluvista, parkkipaikoista, saniteettitiloista ja huoltotiloista sekä tuotannon käytännön logistiikasta eli kuljetuksista ja kyydistyksistä, niiltä osin kuin osastot eivät itsenäisesti niitä hoida.

Järjestäjä ja location scouting[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvauspaikkoja ryhdytään etsimään siinä vaiheessa, kun käsikirjoituksen niin sanottu kuvausversion on valmistunut ja hyväksytty. Ohjaaja ja lavastaja antavat järjestäjälle location briefin eli kertovat millainen paikka kuvauspaikaksi halutaan ja näillä ohjeilla järjestäjä aloittaa työnsä.

Kuvauspaikkojen etsinnässä järjestäjän tärkeimpiä työvälineitä ovat auto, kamera ja muistiinpano- ja mittausvälineet sekä kartta, karttaohjelmat, paikallistuntemus ja hyvät sosiaaliset taidot. Myös paikallishistorian tuntemus auttaa kuvauspaikkojen etsinnässä erityisesti, jos tehdään eri aikakausille sijoittuvaa elokuvaa tai sarjaa. Yksityisasuntojen etsimisessä voi käyttää hyväkseen kiinteistövälityssivustoja, mutta monesti ns. "puskaradio" on myös hyvin tehokas väline.

Riippuen ohjaajasta, järjestäjä voi joutua hakemaan useitakin vaihtoehtoja yhtä kuvauspaikkaa varten, koska myös löytyneet kuvauspaikat voivat herättää uusia ideoita luovissa tekijöissä. Toisaalta ei ole kovinkaan tavatonta, että ohjaajat eivät osaa tai halua tehdä päätöstä yhden vaihtoehdon perusteella, vaan haluavat joka tapauksessa useita vaihtoehtoja.

Järjestäjällä on pieni mahdollisuus vaikuttaa kuvauspaikkojen valintaan omalla työllään. Otetut mallikuvat vaikuttavat paljon sekä myös paikan esittely tuotannollisessa mielessä voi vaikuttaa päätökseen. Toisinaan järjestäjä voi itse arvioida kuvauspaikan olevan logistisesti tai teknisesti todella hankala ja esitellä sen hieman luotaan työntävästi. Tällä hän ehkä säästää omaa selkänahkaansa siinä missä tuotannon rahoja.

Aktiivisesti kuvauspaikkoja etsiville järjestäjille alkaa nopeasti kertyä kuvauspaikka-arkistoa, jota voi myöhemmin käyttää referenssinä tai ihan käytännön vaihtoehtoina toisissa tuotannoissa. Kunnon arkistoa varten täytyy jonkin verran tehdä päivitystyötä esimerkiksi paikkojen yhteystietojen suhteen.

Järjestäjä ja ennakkovalmistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kuvauspaikat ovat löytyneet ja varmistuneet, alkaa järjestäjän toinen vaihe tuotannossa. Järjestäjän ennakkovalmistelutöihin kuuluvat muun muassa erilaisten lupien hakeminen kiinteistöjen omistajilta, kaupungin virastoista, poliisilta ja maan omistajilta. Kaupungissa kuvattaessa parkkipaikat muodostavat yhden ison ja joskus haasteellisenkin kokonaisuuden, josta järjestäjä vastaa. Saniteettitilat ovat toinen haasteellinen tehtävä, joka on järjestäjän harteilla. Jokaiseen kuvauspaikkaa on saatava toimiva saniteettihuolto.

Ajo-ohjeiden laatiminen kuvauspaikoille kuuluu myös järjestäjän tehtäviin. Tässä hommassa pitää ottaa huomioon joskus isonkin autosaattueen suurimmat autot, jotka eivät aina mahdu kaupungin ahtaimpien katujen läpi tai matalimpien siltojen alitse.

Järjestäjä kuvauksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestäjä on yleensä ensimmäisenä kuvauspaikalla ja lähtee viimeisenä sieltä. Järjestäjä huolehtii asioista, jotka eivät kuulu minkään muun osaston toimialaan sekä tarvittaessa avustaa muita osastoja omissa töissään. Kuvausten aikana järjestäjä muun muassa ohjaa kuvauspaikoilla autot ja ihmiset oikeille paikoilleen, huolehtii kuvauspaikkojen sulutuksesta eli siitä ettei sinne pääse asiattomia henkilöitä väärään aikaan sekä vastaa yhteydenpidosta kuvauspaikan omistajaan tai haltijaan.

Yksityisasunnoissa tai muissa vuokratuissa tiloissa tapahtuvia kuvauksia varten järjestäjä huolehtii tilojen suojauksesta ennen kuvausten alkua. Tähän käytetään muun muassa erilaisia suojamattoja ja -muoveja sekä paikkoja saatetaan tyhjentää etukäteen irtaimistosta, jota ei kuvauksissa tarvita. Kuvauspaikka myös digikuvataan läpikotaisin ennen muita toimenpiteitä. Nämä niin sanotut klaffikuvat toimivat sekä apuna kuvauspaikan palauttamisessa alkuperäiseen kuntoon, että mahdollisissa vauriotilanteiden selvittelyissä.

Kuvauksia varten tehtävät liikennejärjestelyt ovat järjestäjän tehtäviä. Niitä varten on hankittava luvat liikenteen poikkeusjärjestelyiden tekemiseksi yleensä kaupunkien rakennusvirastoilta, mutta joskus myös poliisilta. Liikennejärjestelyitä varten järjestäjän varustukseen kuuluu aina kokoelma erilaisia virallisia liikennemerkkejä ja liikenteen ohjaamiseen tarkoitettuja välineitä. Niitä saa yleensä vuokrata kaupunkien kalustokeskuksista tai vuokravarastoilta ja niiden käyttöön ja saatava aina lupa.

Esimerkkinä järjestäjän osastojen yhteistyöstä voisi esittää lavastusosaston kanssa tehtävän yhteistyön, joka on joskus hyvinkin tiivistä. Järjestäjän vastuulla on muun muassa eläinten hankkiminen kuvauksiin, siinä missä lavastusosasto vastaa hevoskärryjen hankkimisesta. Myös kuvissa näkyvät ajoneuvot kuuluvat järjestäjän työkenttään. Tosiasiassa eläimiä ja ajoneuvoja hoitamaan tulee yleensä niihin perehtyneet ammattilaiset, mutta pienemmässä mittakaavassa järjestäjä voi joutua esimerkiksi lammaspaimeneksi.

Järjestäjälle kuuluu myös kuvauspaikkojen loppusiivous ja tilojen palauttamisen kuvausta edeltävään kuntoon.