Kuparisonni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuparisonni

Kuparisonni on muinainen kreikkalainen kidutus- ja teloituslaite. Kyseessä oli ontto kuparisonnipatsas, jonka sisään uhri työnnettiin. Kuparisonnin alapuolelle sytytettiin tuli, joka kuumensi sen aiheuttaen uhrin kivuliaan kärventymisen kuparisonnin sisällä.

Diodoros Sisilialaisen mukaan ateenalainen Perillos kehitti kuparisonnin ja esitteli sen Falariille, Akragaan tyrannille, uutena mahdollisuutena teloittaa rikollisia. Falaris kiinnostui ajatuksesta ja halusi, että kuparisonni suunnitellaan siten, että siitä lähtevä savu nousisi patsaan sieraimista vihaisten puuskahdusten tavoin, ja uhrin tuskanhuudot muuntautuisivat erilaisten putkien ansiosta vihaisen sonnin mylvinnäksi. Legendan mukaan uhrin poltetut luut ”loistivat kuin jalokivet ja niistä tehtiin rannekoruja”. Halutessaan testata kuparisonnin äänen toimivuutta Falaris työnsi Perilloksen oman keksintönsä sisälle ja kuparisonnin alle sytytettiin tuli. Perillos ei kuitenkaan menehtynyt kuparisonnin sisälle, vaan hänet vapautettiin, ja Perilloksen yhä haaveillessa saavansa palkkion keksinnöstään, työnsi Falaris hänet vain kuitenkin kuolemaansa alas mäen huipulta. Falariksen itsensä kerrotaan kuitenkin saaneen surmansa kuparisonnissa, kun hänet syrjäytti Telemakhos. Tämän jälkeen vihattu kuparisonni heitettiin tarinan mukaan kielekkeeltä mereen.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.