Korisevan työväentalo
| Korisevan työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Ruosma, Lieksa |
| Valmistumisvuosi | 1917 |
| Tuhoutui | 1932 |
| Rakennuttaja | Korisevan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Korisevan työväentalo tai Ruosman työväentalo oli Lieksan kaupungin (tuolloin Pielisjärvi) Ruosman kylässä sijainnut työväentalo, jonka rakennutti Korisevan työväenyhdistys. Talo tuhoutui tulipalossa vuonna 1932.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korisevan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Perustavassa kokouksessa mukaan liittyi 28 jäsentä. Ruosman kylä on suurimman osan ajasta kuulunut Korisevan työväenyhdistykseen, mutta välillä Ruosmassa on ollut myös oma työväenyhdistyksensä. Työväentalohankkeet ovat olleet Korisevan ja Ruosman yhteisiä.[1]
Työväentaloa ryhdyttiin rakentamaan pian yhdistyksen perustamisen jälkeen. Kivijalka saatiin valmiiksi, mutta tuossa vaiheessa maanomistaja kielsi rakentamisen. Vuonna 1917 yhdistys rakensi talon Ruosman kylän Ruunamäelle. Talo kuitenkin tuhoutui tulipalossa heinäkuisena yönä 1932.[1] Talossa oli edellisenä iltana pidetty iltamat, jotka päättyivät puoliltaöin. Työväentalon vahtimestarin vaimo huomasi palon, mutta koska lähimmät talot olivat kaukana eikä vettäkään ollut riittävästi saatavilla, talo paloi perustuksiaan myöten. Paloa epäiltiin tuhopoltoksi, ja poliisi tutki asiaa, mutta syttymissyy ei varmistunut.[2]
Vuonna 1938 yhdistys päätti rakentaa tuhoutuneen talon tilalle, uudelle tontille, tanssilavan. Lavan yhteyteen rakennettiin myös ravintola. Ajoittaisten järjestyshäiriöiden vuoksi lavan ympärille rakennettiin aita, ja lavan viereen putka. Lava mahdollisesti oli ensin Ruosmassa ja siirrettiin vuonna 1959 Korisevan puolelle. Vuonna 1988 lava oli mennyt niin huonoon kuntoon, että se myytiin pois siirrettäväksi.[1]
1940-luvun lopulla oli herännyt myös ajatus uuden työväentalon rakentamisesta. Tontti ja rakennuspuut hankittiin ja piirustukset tehtiin. Yhdistystä alkoi kuitenkin epäilyttää, löytyisikö siltä resursseja niin isoon hankkeeseen. Työväentalohanke unohtui vähitellen, rakennuspuut myytiin ja tontti laitettiin vuokralle.[1]
Toimintaa talolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talolla toimi erilaisia opintokerhoja, ja siellä harrastettiin muun muassa teatteria. Näytelmiä esitettiin iltamissa, joita järjestettiin myös yhteistyössä Martta-yhdistyksen kanssa. Työväentalolla pidettiin tansseja, ja myös kyläkunnan yhteisiä äitienpäiväjuhlia vietettiin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Palokas, Unto: Voimakas kansanliike. Lieksan sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö r.y., 2002. ISBN 952-91-4784-8.
- ↑ Kansan Työ 27.7.1932, no 171 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 9.9.2022.