Korholan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korholan Kartano eli Korholan hovi on Rautalammilla sijaitseva kartano, joka on nykyisin matkailukäytössä. Tilan maat olivat laajimmillaan 1900-luvun alussa, jolloin sen koko oli 2 061 hehtaaria. Kartanon oli perustanut Birger Westzynthius (k. 1877) nimellä Korholan hovi. Hän kehitti tilaa voimakkaasti[1] ja rakennutti rakennukset 1870. Vuonna 1891 kartanon osti Adolf Peura, ja 1906 tila siirtyi hänen pojalleen Heikki Peuralle.

Kartanon meijeri tuotti voita vientiin, vuonna 1890 muun muassa Tanskaan ja Englantiin. 1890 meijeriin hankittiin sitä varten separaattori, ja voin valmistukseen ostettiin maitoa ja kermaa tilan ulkopuolelta. Muutaman vuoden meijerissä toimineesta meijerikoulusta valmistui neljä meijerikköä vuodessa.

Heikki Peuran vaimo Aina Peura perusti Rautalammin museon. Hänen isänsä oli kansanrunoilija Albert Kukkonen, jolta periytyi arvostus vanhan kulttuuripitäjän historiaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heli Valtonen: Maanviljelysneuvos Birger Westzynthius (1830–1877). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Rautalampi historia matkailu.rautalampi.fi. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 13.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.