Korean tasavallan kansalaisuus
Korean tasavallan kansalaisuus on laillinen suhde yksittäisen henkilön ja Korean tasavallan, eli Etelä-Korean, välillä. Maassa noudatetaan lähtökohtaisesti ius sanguinis -periaatetta.
Kansalaisuuden saaminen syntymällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syntyperäisiä eteläkorealaisia ovat sellaiset henkilöt, joiden vanhemmista vähintään toisella on Korean tasavallan kansalaisuus lapsen syntyessä riippumatta siitä, missä nämä asuvat.[1]
Pohjois-Koreasta etelään loikanneet korealaiset saavat automaattisesti Etelä-Korean kansalaisuuden, minkä lisäksi nämä käyvät läpi Etelä-Korean turvallisuusviranomaisten selvityksen, kolmikuukautisen assimilaatiokurssin sekä saavat valtiolta rahallista avustusta.[2][3]
Kansalaisuuden saaminen hakemuksella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakemuksen perusteella Etelä-Korean kansalaisuus voidaan myöntää kolmella tavalla: normaali, yksinkertaistettu ja erikoislaatuinen reitti.[4]
Normaali hakureitin vaatimukset:
- on asunut maassa yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta
- omaa pysyvän oleskeluluvan
- on Etelä-Korean lain silmissä aikuinen
- on todettu hyvämaineiseksi noudattaen Etelä-Korean lakeja ja säädöksiä
- pystyy elättämään itsensä tai on tähän pystyvän henkilön huollettava
- tuntee maan tapoja, kulttuuria ja osaa korean kieltä
- ei ole vaaraksi maan kansalliselle turvallisuudelle, yleiselle järjestykselle ja hyvinvoinnille
Yksinkertaistettu hakureittiä myöten hakevien henkilöiden tulee täyttää samat ehdot kuin normaalia hakureittiäkin (kahta ensimmäistä lukuun ottammatta), minkä lisäksi näiden tulee asua maassa yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Yksinkertaistettu hakureitti on tarkoitettu seuraaville hakijoille:
- on Etelä-Korean kansalaisten adoptoima
- on syntynyt Koreassa ja väh. toinen vanhemmista on myös syntynyt Koreassa
- Etelä-Korean kansalaisen kanssa naimisissa olevat henkilöt (väh. 2 vuotta Koreassa asumisen jälkeen TAI väh. 3 vuotta ulkomailla asumisen jälkeen sekä väh. 1 vuoden Koreassa asumisen jälkeen)
- Aiemmin Etelä-Korean kansalaisen kanssa naimisissa olevat henkilöt (täytettävä samat ehdot kuin edellä, mutta eteläkorealainen puoliso on joko kadonnut tai kuollut)
Erikoitapauksissa kansalaisuus voidaan myöntää, mikäli hakija on todettu hyvämaineiseksi, osaa korean kieltä sekä tuntee maan tapoja ja kulttuuria. Erikoistapauksiin kuuluvan hakijan tulee olla jokin seuraavista:
- ulkomaalainen, jonka vanhemmista vähintään toinen on Etelä-Korean kansalainen paitsi adoptiolapset, jotka on adoptoitu täysi-ikäisinä
- koreankiinalaiset
- ulkomaalaiset, jotka ovat tehneet erityislaatuisen palveluksen Korean tasavallalle
Kaksoiskansalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Korea sallii kaksoiskansalaisuuden ainoastaan, jos henkilö on yli 65-vuotias. Maassa on keskusteltua ikärajan laskemisesta.[5][6] Kaksoiskansalaiset eivät myöskään saa toimia sellaisissa poliittisissa viroissa, joissa nämä edustaisivat Korean tasavaltaa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Statutes of the Republic of Korea Korea Legislation Research Institute. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Se Eun Gong: Fewer North Korean defectors reach South Korea, and questions grow about unification NPR. 15.9.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ S. Korea hoping Hanawon Resettlement Center nurtures N. Korean defectors into respected social... Arirang News. 9.7.2022. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Naturalization (General, Simplified, Special) HI KOREA. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ South Korea looking into lowering dual citizenship eligibility age New Straits Times. 11.10.2022. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Gov't mulls lowering age of eligibility for dual citizenship The Korea Times. 10.10.2022. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)