Kojo
Timo Tapio Kojo (s. 9. toukokuuta 1953 Helsinki) on suomalainen rock-, soul- ja funk-laulaja. Pelkkää sukunimeä taiteilijanimenään käyttävä Kojo teki ensimmäiset levytyksensä Madame George -yhtyeen solistina.
Madame George ei menestynyt, ja Kojo aloitti soolouransa vuonna 1978. Pari ensimmäistä singleä soivat radiossa, mutta kummempaa ei kuulunut. Vuonna 1979 ilmestynyt LP "So Mean" oli menestys, ja se pääsi jopa diskojen suosikiksi. Useimmat kappaleet oli tehnyt Jim Pembroke. Levy myi 25 132 kappaletta, mikä oikeutti kultalevyyn. Menestyksen vanavedessä myös seuraaja "Lucky Street" teki kauppansa kultalevyn verran vuonna 1980, vaikka itse levyä ei ole pidetty esikoisalbumin veroisena.
Kolmas levy "Go All the Way" vuonna 1981 ei myynyt, joten oli keksittävä jotain uutta. Kojolta ilmestyi alkuvuonna 1982 albumi vanhoja soul-klassikoita. Kassu Halosen studio-orkesteri ja saksalaistyyliset kannet eivät kuitenkaan taanneet levyn menestystä. Tässä vaiheessa oli jo tiedossa Euroviisuihin osallistuminen. Jim Pembroken sävellys ja Juice Leskisen sanoitus "Nuku pommiin" voitti Suomen viisukarsinnan. Aluksi lehdistö ja kriitikot olivat innostuneita rockista Euroviisuissa, mutta kelkka kääntyi, kun Kojo ei saanut ainuttakaan pistettä viisuissa. Siitä hän sai lisänimen Nolla-Kojo.
Kojon laulajaura kääntyi jyrkkään laskuun. Vuoden 1983 julkaisu "Time Won't Wait" ei menestynyt. Seuraava liike oli laulukielen vaihto suomeksi. Vuonna 1985 Kojo julkaisi Jim Pembroken kanssa levyn "Bee tai pop" ja seuraavana vuonna albumin nimeltä "Rommia sateessa". Levyt eivät menestyneet suomen kielelläkään. Kojon vuonna 1990 julkaisema levy "Pyöri maa, pyöri kuu" valittiin kuitenkin musiikkitoimittajien kuukauden levyksi huhtikuussa 1990.
Tämän jälkeen Kojo on ollut mukana useissa projekteissa, mm. vuonna 1993 julkaistiin levy "Kojo and the Great Boogie Band" ja 1990-luvun lopulla Murrit-yhtyeen kanssa pari lastenlevyä. Murrit oli takapihan kissoja esittävä yhtye, joka oli alun perin luotu TV 1:n Puoli Kuusi -lastenohjelmien torstaipäivän osuuksiin (Toivomustorstai). Kojo julkaisi Irinan kanssa vuonna 2003 duettosinglen ja keväällä 2006 hän kävi heittämässä keikan Andy McCoyn kanssa Pekingin Hard Rock Cafessa.
[muokkaa] Diskografia
- Madame George: What's happening (1977)
- So Mean (1979)
- Lucky Street (1980)
- Go All the Way (1981)
- Hitparade (1982)
- Nuku pommiin or Bomb Out (kokoelma, 1982)
- Time Won't Wait (1983)
- Kojo & Jim Pembroke: Bee tai Pop (1985)
- Rommia sateessa (1986)
- Kaksi alkuperäistä: So Mean / Lucky Street (1990) (+)
- Pyöri maa pyöri kuu (1990)
- Kojo and the Great Boogie Band (1993)
- Suloinen Maria (1997)
- 20 suosikkia – So Mean (1998)
(+) CD:ltä on jätetty pois Lucky Streetin kappaleet "Snake Eyes Up" ja "Night Cab".
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Edeltäjä: Riki Sorsa "Reggae OK" |
Suomi Eurovision laulukilpailussa 1982 |
Seuraaja: Ami Aspelund "Fantasiaa" |
| Laila Kinnunen | Marion Rung | Laila Halme | Lasse Mårtenson | Viktor Klimenko | Ann-Christine | Fredi | Kristina Hautala | Jarkko ja Laura | Markku Aro & Koivistolaiset | Päivi Paunu & Kim Floor | Marion Rung | Carita Holmström | Pihasoittajat | Fredi & The Friends | Monica Aspelund | Seija Simola | Katri Helena | Vesa-Matti Loiri | Riki Sorsa | Kojo | Ami Aspelund | Kirka | Sonja Lumme | Kari Kuivalainen | Vicky Rosti & Boulevard | Boulevard | Anneli Saaristo | Beat | Kaija Kärkinen | Pave Maijanen | Katri Helena | CatCat | Jasmine | Edea | Nina Åström | Laura Voutilainen | Jari Sillanpää | Geir Rönning | Lordi | Hanna Pakarinen | Teräsbetoni | Waldo’s People | Kuunkuiskaajat | Paradise Oskar | Pernilla Karlsson |
Sivulta puuttuu