Koinon
Koinon (m.kreik. κοινόν, mon. κοινά, koina, ”yhteinen”, ”julkinen”) oli antiikin Kreikassa kahden tai useamman poliksen eli kaupunkivaltion liitto. Se oli vahvempi kuin pelkkä symmakhia, joka oli liittolaissuhde sotatoimissa, tai sympoliteia, jossa jaettiin kansalaisuus. Koinonissa kaupungit yhdistivät myös politiikkansa, lakinsa, taloutensa ja muun yhteiskunnallisen elämänsä.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koinon-liittoja alkoi syntyä jo klassisella kaudella 400-luvulla eaa., ja niiden huippukautta olivat hellenistisen kauden 200-luku ja 100-luvun alkupuoli eaa. aina roomalaisen kauden alkuun vuonna 168 eaa. saakka. Koinonit syntyivät hajanaisten polisten tarpeesta kehittää sotilaallista yhteistyötä hellenistisiä kuningaskuntia ja myöhemmin Roomaa vastaan. Ne kykenivät kokoamaan suurempia armeijoita ja sotimaan näin suurempia vihollisia vastaan. Liittoja oli lukuisia, eivätkä ne näin ratkaisseet sitä ongelmaa, että kreikkalaiset kiistelivät usein keskenään. Lopulta Rooma valtasi koko Kreikan.[3]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liittosuhteita oli erilaisia, mutta niillä oli tiettyjä yhtäläisyyksiä. Hyvä esimerkki tyypillisen liiton toiminnasta on Boiotian liitto. Siinä osa päätös- ja toimintavallasta oli Boitian liiton eli koinonin tasolla ja osa poliksilla. Koinon vastasi ulkopolitiikasta, sodan ja rauhan asioista ja diplomatiasta muiden liittojen ja liiton ulkopuolisten polisten kanssa. Liitolla oli yhteinen kansalaisuus (isopoliteia), joka pitkälti korvasi polisten omat kansalaisuudet, jotka kuitenkin säilyivät olemassa. Liitto myös löi rahaa, joka oli yhteinen sen jäsenille. Kaikilla liiton kansalaisilla oli oikeus osallistua liiton kokouksiin. Poliksille kuului muun muassa oman armeijansa järjestäminen osaksi liiton armeijaa sekä tähän liittyvä paikallinen verotus.[4]
Sodissa kukin koinon soti yhteisen sotapäällikön alaisuudessa. Kuhunkin koinoniin kuuluneilla poliksilla oli yleensä sama valtiomuoto (esim. demokratia tai oligarkia). Koinoneilla oli yhteinen kultti sekä yhteiset juhlat ja kalenteri, yhteisen rahan lisäksi yhteiset mitat ja painot, sekä yhteistä lainkäyttöä muun muassa rajariitatapauksissa. Liittojen kokoukset pidettiin yleensä liiton yhteisellä pyhäkköalueella tai suuremmassa keskuskaupungissa.[3] Koinonin kaupunkien oli yleensä tarkoitus olla tasa-arvoisia. Usein yksi kaupunki oli kuitenkin muita vahvemmassa asemassa.[2]
Koinon-liittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aitolian liitto (Koinon tōn Aitōlōn), n. 200-luku–189 eaa.
- Akarnanian liitto (Koinon tōn Akarnanōn), n. 400-luku–30 eaa. katkoksin
- Akhaian liitto (Koinon tōn Akhaiōn), 280–146 eaa.
- Arkadian liitto (Koinon tōn Arkadōn)
- Boiotian liitto (Koinon tōn Boiōtōn)[4]
- Epeiroksen liitto (Koinon tōn Ēpeirōtōn), n. 320–170 eaa.
- Euboian liitto (Koinon tōn Euboieōn)[5]
- Fokiin liitto (Koinon tōn Fōkēōn), 500-luku eaa.–200-luku jaa. katkoksin
- Joonian liitto (Koinon tōn Iōnōn), 600-luku eaa.–
- Khalkidiken liitto (Koinon tōn Khalkideōn), n. 430–348 eaa.
- Kreetan liitto (Koinon tōn Krētaieis), 200-luku eaa.–[3]
- Lyykian liitto (Koinon tōn Lykiōn),[3] 168 eaa.–
- Magnesian liitto (Koinon tōn Magnētōn),[5] 197 eaa.–200-luku jaa. katkoksin
- Makedonian liitto (Koinon tōn Makedonōn),[6] 200-luvulta eaa. Rooman vallan ajalle
- Saarelaisten liitto (Koinon tōn Nēsiōtōn),[3][7] n. 314–220 eaa. ja 200–168 eaa.
- Thessalian liitto (Koinon tōn Thessalōn), 363 eaa.–200-luku jaa. katkoksin
- Vapaiden lakonialaisten liitto (Koinon tōn Eleutherolakōnōn), 22/21 eaa.–
- Vuoristolaisten liitto (Koinon tōn Oreiōn) Kreetalla, 300-luku eaa.–[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κοινός, ή A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b de Laet, Sigfried J. & Herrmann, Joachim: History of Humanity: From the seventh century B.C. to the seventh century A.D., s. 151. History of Humanity: Scientific and Cultural Development 3. UNESCO, 1996. ISBN 923102812X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f Chaniotis, Angelos: Age of Conquests: The Greek World from Alexander to Hadrian (336 BC – AD 138), s. 137–140. Profile Books, 2018. ISBN 1847654215 . Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Buckler, John: Aegean Greece in the Fourth Century BC, s. 274. Brill, 2003. ISBN 9047400100. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Beck, Hans & Funke, Peter: Federalism in Greek Antiquity, s. 174–175. Cambridge University Press, 2015. ISBN 1316395227. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ottesen Larsen, Jakob Aall: Representative Government in Greek and Roman History, s. 113. University of California Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Constantakopoulou, Christy: The Dance of the Islands: Insularity, Networks, the Athenian Empire, and the Aegean World, s. 101. Oxford Classical Monographs. OUP Oxford, 2010. ISBN 0191615455. Teoksen verkkoversio.