Kirjomaatimali
| Kirjomaatimali | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Orthonyx temminckii Ranzani, 1822 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kirjomaatimali Wikispeciesissä |
Kirjomaatimali (Orthonyx temminckii) on itäisessä Australiassa elävä maatimaleiden heimoon kuuluva varpuslintu.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Kooltaan kirjomaatimali on noin 18–20 cm. Koiraskirjomaatimali on päästään ja kyljistään väriltään harmaa. Selkä on oliivinvihreä. Siivet ovat lyhyet ja pyöreäpäiset ja niissä on harmaita pystyjuovia. Lyhyen leveän pyrstön päässä erottuu selvästi piikkejä. Kirjomaatimalinaaraat muistuttavat ulkonäöltään koiraita, mutta naaraiden kurkku on ruosteenruskea, kun se koirailla on valkoinen. [2]
Levinneisyys ja elinympäristö [muokkaa]
Kirjomaatimalia tavataan Australian itärannikolla Uudesta Etelä-Walesista ja Queenslandista. [2] Lajin elinympäristöä ovat kosteat subtrooppiset tai lauhkeat metsät ja niiden läheiset kosteat alueet. Erityisesti laji viihtyy metsissä, joiden pohjakerroksissa on runsaasti lehtiainesta. [1] Laji viettää piileskelevää elämää ja vaaran uhatessa mieluummin juoksee pakoon kuin lentää. [2]
Elintavat [muokkaa]
Kirjomaatimalit elävät yleensä pareittain. Lajin pesimäaika on kesäkuusta syyskuulle. Kirjomaatimalit rakentavat kupolimaisen pesänsä maahan lehdistä, sammaleesta ja risuista. Pesän sivulla on maantasolla oleva kulkuaukko. Naaraskirjomaatimali munii pesään yhdestä kolmeen munaa, joita se hautoo yli kolme viikkoa. Poikasiaan naaras ruokkii koiraan tuomalla ravinnolla. [2]
Ravinto [muokkaa]
Kirjomaatimalit ruokailevat yleensä yksin, pareittain tai pieninä ryhminä. Linnun ravinto koostuu selkärangattomista, joita se etsii vahvoilla jaloillaan raapien maahan pudonnutta lehtiainesta. Laji käyttää ravinnonhankinnassa hyödykseen myös piikikästä pyrstöään. Kirjomaatimalit jättävät jälkeensä pieniä paljaita laikkuja paikoissa, joissa ne ovat ruokailleet. [2]
