Kirjohuisku
| Kirjohuisku | |
|---|---|
 Kirjohuisku (Aechmea fasciata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Ananaskasvit Bromeliaceae |
| Suku: | Huiskuananakset Aechmea |
| Laji: | fasciata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kirjohuisku (Aechmea fasciata) eli kukka-ananas on huiskuananaksiin kuuluva kasvi. Huiskuananaksia pidetään huonekasveina.[2][3]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjohuiskun juuristo on hyvin pieni, ja siksi se istutetaan pieneen ruukkuun.[4] Lehdet ovat puikulamaiset, jopa yli 50 cm pitkät, noin 10 cm leveät ja kasvavat ruusukemaisesti, ja kasvista tulee suurimmillaan noin metrin korkuinen. Kourumaisten lehtien tyvissä imusuomuja. Nahkamaiset, teräväreunaiset ja harvasti piikkiset lehdet ovat tummanvihreät, ja niissä on hopeanharmaita raitoja.[2][3]
Lehtien keskeltä kasvava kukinto on huomiota herättävä ja pitkäikäinen. Kukinnon uloimmat teräväreunaiset suojuslehdet ovat vaaleanpunertavia, ja keskeltä kasvaa sinertävänpunaisia pienempiä kukkia.[2][3] Suojuslehtien muodostama tupsu säilyy pitkälle kukkimisajan yli, verso kuolee hitaasti ja emokasvi kasvattaa samaan aikaan sivuversoja, yhden tai useampia.[5]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvia esiintyy luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa, jossa se kasvaa epifyyttinä eli päällyskasvina.[3] Se kerää luonnossa kasvaessaan lehtiruusukkeen keskelle ja lehtihakoihin vettä, eikä se sen vuoksi tarvitse juuria muuhun kuin paikallaan pysymisen.[6]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjohuisku viihtyy puolivarjossa, mutta tarvitsee satunnaisesti auringonvaloakin, ei kuitenkaan siedä pitkäaikaisesti auringon paahdetta. Kirjohuiskut mätänevät helposti liialla kastelulla, se on sille erityisen herkkä. Sitä kastellaan kaatamalla haaleaa vettä sen lehtiruusukkeen sisään, ei laittamalla suoraan vettä multaan. Lehtiruusuketta ei saisi päästää kuivamaan paitsi lepoaikana, loka-helmikuussa. Sietää kuivuutta viikkoja. Kasvukaudella lannoitetaan miedolla lannoitteella noin kerran kuussa. Ruusuke olisi hyvä huuhdella silloin tällöin puhtaalla vedellä.[2][3]
Lisääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjohuiskuja lisätään sivuversoista, jotka syntyvät lehtihankaan kukkimisen päätyttyä. Kun ne ovat noin 20 cm:n pituisia, ne voi leikata irti ja istuttaa omiin ruukkuihin. Paras aika tähän on loppukevät tai alkukesä.[2][3] Mullaksi sekoitetaan turvemullasta ja hiekasta karkea seos.[4]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-01.JPG)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ITIS: Aechmea fasciata (Lindl.) Baker itis.gov. Viitattu 6.11.2017.
- ↑ a b c d e Kirjohuisku Aechmea fasciata Puutarha.net. Viitattu 13.11.2017.
- ↑ a b c d e f Kirjohuisku Aechmea fasciata Huonekasvit.fi. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
- ↑ a b Rob Herwig ; suom. Esko Puupponen: 201 huonekasvia, s. 19. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07903-0.
- ↑ Visa Lipponen, Seppo Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit, s. 76. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-23916-X.
- ↑ Plants & Flowers » Aechmea fasciata plantsrescue.com. Viitattu 13.11.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||