Kiertävä kotiteollisuuskoulu
Kiertävä kotiteollisuuskoulu oli aiemmin oppilaitos Suomessa, jonka tarkoituksena oli edistää käsityötaitoa ja kotiteollisuustoimintaa. Nimensä mukaisesti koulu kiersi eri paikkakunnilla.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiertävistä kotiteollisuuskouluista vuonna 1930 annetun asetuksen[L 1] mukaan kiertävän kotiteollisuuskoulun tarkoituksena oli edistää käsityötaitoa ja kotiteollisuustoimintaa yleensä sekä herättää käsityöharrastusta.[1]
Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiertävät kotiteollisuuskoulut olivat yksi- tai kaksiosastoisia, mies- tai naisoppilaita varten, ja ne olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia. Maataloushallitus määräsi tarkemmin kussakin koulussa opetettavat työlaadut ja osastot tarpeen mukaan.
Koulun voi omistaa kunta, kotiteollisuusyhdistys tai muu siihen verrattava yhteisö taikka maanviljelysseura tai talousseura.[1]
Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulun työkausi kesti seitsemän kuukautta vuodessa kussakin koulupaikassa. Maataloushallitus määräsi koulun johtokunnan esityksestä työkauden alkamis- ja päättymisaika sekä sallia eräissä tapauksissa poikkeuksia sen pituudesta.
Kiertävässä kotiteollisuuskoulussa opetettiin ammattitöitä, ammattitietoja ja ammattipiirustusta sekä tarpeen mukaan laskentoa ja kirjoitusta. Yksityiskohtaisen opetusohjelman koululle vahvisti maataloushallitus koulun omistavan järjestön johtokunnan ehdotuksesta.[1]
Pääsyvaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päästäkseen vakinaiseksi oppilaaksi kiertävään kotiteollisuuskouluun tuli hakijan olla 16 vuotta täyttänyt sekä esittää todistukset siitä, että hän oli suorittanut ylemmän kansakoulun oppimäärän ja että hänellä oli holhoojan suostumus, jos hän oli vajaavaltainen. Poikkeustapauksissa voitiin koulun toimikunnan harkinnan mukaan ottaa oppilaiksi myös ikäänsä nähden kehittyneitä 14 vuotta täyttäneitä sekä sellaisia hakijoita, jotka eivät olleet käyneet kansakoulua, jos heidän katsottiin voivan seurata opetusta. Kouluun voitiin ottaa myös ylimääräisiksi oppilaiksi, mikäli tila salli, henkilöitä, jotka halusivat saada opetusta jossain erikoisessa työlajissa.[1]
Koulumaksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oppilaan oli kouluun tullessaan suoritettava oppilasmaksu, jonka suuruuden määräsi maataloushallitus koulun omistavan järjestön johtokunnan esityksen perusteella.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakiviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asetus kiertävistä kotiteollisuuskouluista (14.2.1930).