Kevytvene

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kevytvene Europa-jolla, peräsin ja kölipainoton evä keltaisella

Kevytvene on painokölitön purjejolla. Ilman oikaisevaa painoköliä kevytvene voi kaatua, mutta kellukkeet pitävät jollan pinnalla. Purjehtija voi nostaa kaatuneen jollan pystyyn omin avuin. Kevytveneet on tarkoitettu päiväpurjehdukseen suojaisille vesialueille ja sisävesille. Kevytveneet soveltuvat erinomaisesti purjehduksen harjoitteluun ja kilpailemiseen, ja retkeily niillä on lähes mahdotonta päiväretkiä lukuun ottamatta. Kevytvenekilpailu on ratapurjehdusta valvotuissa olosuhteissa suojaisilla vesialueilla rantojen läheisyydessä. Pienin lapsille sekä opetteluun että kilpapurjehdukseen tarkoituttu kevytvene on yhden hengen optimistijolla ja Suomen suurin kevytvene on neljällä miehistöllä purjehdittava E Scow. Nopeimpia kevytveneitä ovat monirunkoiset katamaraanit ja trimaraanit. Yksirunkoisista kevytveneistä nopeimpia ovat ns. skiff-veneet. Näihin kuuluu mm. olympialuokka 49er ja sen junioriversio 29er, jotka ovat suosittuja kilpaveneitä myös Suomessa. Kevytveneitä on Suomessa n. 16.000 kappaletta eli enemmän kuin matakpurjehdittavia köliveneitä tai moottoripurjehtijoita.[1]

Kevytveneet olympialaisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Olympialaisissa käytettävistä purjeveneistä ovat jollia. Olympiakomitea päättää mitä jollatyyppejä käytetään. Vuoden 2012 Olympialaisissa olivat käytössä seuraavat jollaluokat

49er kilpailee 20 solmun vauhdissa
Tornadolla yksi runko ilmassa
  • 470: Kahdenhengen jolla, miehet ja naiset
  • 49er: kahden hengen jolla, avoin
  • Laser: yhden hengen jolla miehet
  • Finnjolla: yhden hengen jolla, avoin
  • Laser Radial: yhden hengen jolla, naiset

Muita Suomessa tunnettuja jollia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]