Kevytvene
.JPG)
Kevytvene on painokölitön purjejolla. Ilman oikaisevaa painoköliä kevytvene voi kaatua, mutta kellukkeet pitävät jollan pinnalla. Purjehtija voi nostaa kaatuneen jollan pystyyn omin avuin. Kevytveneet on tarkoitettu päiväpurjehdukseen suojaisille vesialueille ja sisävesille. Kevytveneet soveltuvat erinomaisesti purjehduksen harjoitteluun ja kilpailemiseen, ja retkeily niillä on lähes mahdotonta päiväretkiä lukuun ottamatta. Kevytvenekilpailu on ratapurjehdusta valvotuissa olosuhteissa suojaisilla vesialueilla rantojen läheisyydessä. Pienin lapsille sekä opetteluun että kilpapurjehdukseen tarkoituttu kevytvene on yhden hengen optimistijolla ja Suomen suurin kevytvene on neljällä miehistöllä purjehdittava E Scow. Nopeimpia kevytveneitä ovat monirunkoiset katamaraanit ja trimaraanit. Yksirunkoisista kevytveneistä nopeimpia ovat ns. skiff-veneet. Näihin kuuluu mm. olympialuokka 49er ja sen junioriversio 29er, jotka ovat suosittuja kilpaveneitä myös Suomessa. Kevytveneitä on Suomessa n. 16.000 kappaletta eli enemmän kuin matakpurjehdittavia köliveneitä tai moottoripurjehtijoita.[1]
Sisällysluettelo |
Kevytveneet olympialaisissa [muokkaa]
Suurin osa Olympialaisissa käytettävistä purjeveneistä ovat jollia. Olympiakomitea päättää mitä jollatyyppejä käytetään. Vuoden 2012 Olympialaisissa olivat käytössä seuraavat jollaluokat
- 470: Kahdenhengen jolla, miehet ja naiset
- 49er: kahden hengen jolla, avoin
- Laser: yhden hengen jolla mihet
- Finnjolla: yhden hengen jolla, avoin
- Laser Radial: yhden hengen jolla, naiset
Muita Suomessa tunnettuja jollia [muokkaa]
|
|
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Kettunen, Edu: Pienen kipparin käsikirja. Helsinki: Kaiku Books, 2012. ISBN 978-952-6768-00-7.
