Päiväpursi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Päiväpursi on päiväkäyttöön tarkoitettu purjevene. Päiväpurret soveltuvat erityisen hyvin merimies- ja veneilytaitojen harjoittamiseen. Aktiivisen harjoittelun lisäksi monen tyyppisillä päiväpursilla kilpaillaan myös vakavasti, mutta harjoittelun ja kilpailun lisäksi päiväpursilla voi turvallisesti tehdä lyhyitä päivä- ja viikonloppuretkiä sekä järvillä että merillä lähisaariin. Suurin osa päiväpursista on suunniteltu kilpapurjehdukseen. Kilpapurjehdukseen tarkoitettut päiväpurret jakautuvat: Skiffeihin, erilaisiin jolliin, katamaraaneihin ja urheiluveneisiin.

Päiväpursia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musto Skiff
Hobie Cat Tiger
E Scow

Skiffit vauhdikkaimpia yksirunkoisia päiväpursia. Skiffit on suunniteltu plaanaamaan. Skiffit ovat tasapohjaisia, äärinmäisen keveitä ja niissä suuri purjepinta-ala. Suuren purjepinta-alan aiheuttamia kallistavia voimia hallitaan sijoitttamalla trapetsilla olevien miehistön paino "siiville" mahdollsimman ulos veneen rungon päältä. Tunnetuinpia skiffi-luokkia ovat 18-jalkainen ja 49er. 49eriä purjehditaan kaksin, Musto Skiffiä yksin ja 18-jalkaista purjehditaan kolmihenkisellä miehistöllä.

Jollat ovat painokölittömiä päiväpursia ja ne jakautuvat pariin pääryhmään, trapetsillisiin ja trapetsittomiin. Pienimpiä, kuten esimerkiksi optimistijollia purjehditaan yksin ja suurimmissa Scow-luokan jollissa on kuudesta kahdeksaan miehistön jäsentä. Suurin Suomessa toimivan jollaluokka on 8,5-metrinen E Scow.

Katamaraanit, Suomen aktiivisin katamaraaniluokka on F18-luokan Hobie Tiger.

Urheiluveneet suurikokoisia painokölillisiä päiväpursia, joilla voi purjehtia merellä. Urheiluveneissä purjehtii 3-7 miehistön jäsentä. Esimerkkejä Suomessa toimivista urheiluveneluokkista ovat Platu 25 ja Melges 24.

Cruiserit eli retkipäiväpurret on suunniteltu sekä vapaamuotoiseen virkistyskäyttöön että veneenkäsittelytaitojen harjoittamiseen. Näitä veneitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti kilpapurjehdusradoille.