Keskustelu ohjeesta:Arabian kielen transkribointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tyyliohjeeseen johtanut pohdinta Malhosen keskustelusivulta[muokkaa wikitekstiä]

Arabiankielisten nimien transkribointia varten Wikipediaan olisi syytä luoda jonkinlainen yhteinen käytäntö. Lähtökohdaksi voitaisiin ottaa suomalaisen SFS 5755 -standardin "yleiskielinen" variantti. Kuitenkin standardi on niin löyhästi määritelty, että käytäntöä varten tulisi sopia monia lisäyksityiskohtia. Keskustelua voitaisiin käydä tällä sivulla, kunnes jonkinlainen ehdotus on valmis. Sen jälkeen keskustelut ja ehdotus voitaisiin siirtää osaksi Tyyliopasta. Kommentoikaa kaikki kynnelle kykenevät!

Pienenä tiivistelmänä SFS 5755 -standardin kirjainvastaavuuksista voisi esittää seuraavat:

  • Kirjainta ي merkitään pääsääntöisesti y:llä eikä j:llä, vaikka sen lausuminen vastaakin suomen j:tä
  • Kirjainta ج merkitään pääsääntöisesti j:llä eikä ž:llä tai :llä, vaikka suomalaisittain sen todellinen lausuminen näin merkittäisiinkin. Poikkeuksena egyptiläisissä nimissä käytetään kirjaimen merkkinä g:tä egyptiläisen lausumisen mukaisesti.
  • Suomen kielelle täysin vieraita spirantteja ‭ث خ ذ غ‬ merkitään kirjain+h-yhdistelmillä th kh dh gh. Suhu-s:ää kuvaavaa ش-kirjainta merkitään kuitenkin š:llä.
  • Emfaattisia äänteitä kuvaavia kirjaimia ‭ص ض ط ظ‬ tai faryngaalista spiranttia kuvaavaa ح:ta ei eroteta vastaavista ei-emfaattisista tai ei-faryngaalisista äänteistä, vaan ne merkitään s d t z ja h (Huom! ظ siis egyptiläisen lausumisnormin mukaisesti z, ei dh).
  • Kirjainta ق merkitään kirjaimella q.
  • Vokaalipituuksia ei eroteta. خالد ja خليد ovat siis kumpikin Khalid.

Kaksoiskonsonantit[muokkaa wikitekstiä]

Pitkistä konsonanteista (تشديد) standardi ei kerro suorasanaisesti mitään, mutta antaa ymmärtää, että niitä merkitään kahdella konsonantilla. حسن on siis Hasan, حسان taas Hassan. Kahdella kirjaimella merkittävissä äänteissä on hyvä kysyä, kahdennetaanko kumpikin kirjain vai vain ensimmäinen: Onko قذافي Qadhdhafi vai Qaddhafi? Ensimmäinen olisi jotenkin johdonmukaisempi, mutta jälkimmäinen taas helpompi luettava. Ehkä siksi kallistuisinkin jälkimmäisen puolelle. (Vielä eräs vaihtoehto olisi jättää kahdennus merkitsemättä kokonaan näiden konsonanttien kohdalla, siis Qadhafi. Itse en kuitenkaan pidä tätä hyvänä.)

Hamza ja ain[muokkaa wikitekstiä]

Standardin mukaan hamzasta tulisi (ainakin Jukka Korpelan tulkinnan mukaan) käyttää merkkiä ʾ (U+02BE) ja ainista merkkiä ʿ (U+02BF). Fonteissa näitä merkkejä esiintyy kuitenkin suhteellisen harvoin ja niiden syöttäminen näppäimistöltäkin on todennäköisesti useimmille käyttäjille vaikeaa, joten jotain vaihtoehtoista menetelmää tulisi harkita.

Standardi itse esittää ainille vaihtoehdoiksi kaarevan puolilainausmerkin ’ (U+2019), suoran puolilainausmerkin ' (U+0027) ja nousevan aksentin ´ (U+00B4). Myös hamzalle esitetään kahta jälkimmäistä (' tai ´), joskaan itse en näe mitään syytä, miksei kaareva puolilainausmerkki soveltuisi yhtä hyvin sen merkitsemiseen. Eri suuntiin kaareutuvia puolilainausmerkkejä (hamzalle ’ ja ainille ‘) tuskin on syytä käyttää, koska suomalaiset käyttäjät eivät ole kovin tottuneita erottamaan näin pieniä typografisia eroja, eikä standardin yleiskielinen variantti muutenkaan erottele kaikkia arabian äänteitä toisistaan. Nouseva aksentti ainakin olisi typografisesti hyvin erikoinen valinta, mutta suomalaiset tuntuvat usein sekoittavan senkin tavalliseen puolilainaus- eli heittomerkkiin esimerkiksi kirjoittaessaan englanniksi don´t, vaikka oikea muoto olisi don’t. Itse suosittelisin kaarevan puolilainausmerkin käyttöä, kunhan artikkelien nimissä sen rinnalle tehtäisiin myös uudelleenohjaussivuja muista heittomerkkivarianteista.

Sanan alussa hamza ja ain voidaan standardin mukaan jättää kokonaan merkitsemättä, mikä olisi mielestäni hyvä käytäntö myös Wikipediaan. Vokaalialkuisia sanojahan arabiassa ei ole laisinkaan. Yksi vaihtoehto, jota standardissa ei esitetä, olisi tietysti jättää hamza ja ain merkitsemättä kaikissa asemissa, mutta itse en lämpene ajatukselle.

Näiden sääntöjen mukaan siis:

  • علي Ali
  • أمير Amir
  • سعاد Su’ad
  • فؤاد Fu’ad
  • سعد Sa’d
  • رأس Ra’s

Diftongit[muokkaa wikitekstiä]

SFS 5755 -standardi antaa diftongien merkitsemisessä tiettyä liikkumavapautta. Nimi فيصل voidaan transkriboida yhtä hyvin Faisal kuin Faysal, mutta ei kuitenkaan Feisal tai Feysal. Samoin يوم voidaan transkriboida yaum tai yawm, mutta ei kuitenkaan youm tai yowm. Suomenkielisessä Wikipediassa olisi ehkä hyvä käyttää suomalaisen silmään tutumpaa tapaa ai ja au. Pitkän a:n jälkeen y ja w olisivat ehkä perustellumpia: واو waw, مولاي Mulay. Samoin y:n tai w:n seuratessa diftongia olisi hyvä kirjoittaa diftongikin samalla tavalla: طيب tayyib.

Määräinen artikkeli[muokkaa wikitekstiä]

Arabian kielen määräinen artikkeli ال transkriboidaan standardin mukaan aina al seuraavasta konsonantista riippumatta. Vaikka الشيخ lausutaankin aš-Šaikh, tulee se kirjoittaa alkuperäisen kirjoitusasun mukaiseen muotoon al-Šaikh. Artikkelin ja pääsanan väliin olisi mielestäni hyvä kirjoittaa aina väliviiva, koska arabialaisessakin tekstissä artikkeli ja pääsana sitoutuvat. Artikkelia ei ole syytä aloittaa isolla alkukirjaimella paitsi lauseen alussa. Nimen osana pääsana sen sijaan alkaa isolla alkukirjaimella. Artikkelin jälkeenkään pääsanan alkuista hamzaa tai ainia ei liene syytä merkitä, siis الأمين al-Amin.

Kokonaan toinen kysymys on, tulisiko artikkelia kirjoittaa erisnimiin laisinkaan. Joidenkin yksittäisten nimien kohdalla se on aika tavanomaista (محمد الفايد Mohamed al-Fayed), toisten ei (عمر الشريف Omar Sharif). Pitäisikö tässäkin olla yhdenmukainen ja kirjoittaa joko Muhammad al-Fayid ja Umar al-Šarif tai sitten Muhammad Fayid ja Umar Šarif? Alkuperäisen muodon mukaan kirjoitettava tai kirjoittamatta jätettävä artikkeli olisi jotenkin mielekäs vaihtoehto.

Sanavälit ja sanojen väliset sidonnat[muokkaa wikitekstiä]

Sanavälit tulisi mielestäni asettaa samoihin paikkoihin kuin modernissa arabiankielisessä tekstissä muutenkin. Erityistapauksen muodostavat عبد-alkuiset erisnimet: kirjoitetaanko عبد العزيز Abd al-Aziz, Abdu-l-aziz vai Abdul’aziz? Samaa voi kysyä muodosta عبد الله: Abd Allah, Abdu-llah vai Abdullah? Itse ehkä suosisin täysin yhteenkirjoitettua muotoa, jolloin suomalaisetkin paremmin ymmärtäisivät, että kyse on yhden henkilön yhdestä nimestä. Toisaalta sanansisäiseksi muuttunut ain näyttää ainakin Abdul’aziz:issa aika oudolta; olisiko sittenkin Abdulaziz parempi? Hyvä kysymys on myös, mitä tapahtuu aurinkokonsonantin (حرف شمسي) yhteydessä artikkelin l:lle: Kirjoitetaanko Abd al-Nasir, Abdu-n-nasir, Abdu-l-nasir, Abdunnasir vai Abdulnasir? L:n kirjoittaminen näkyviin olisi tietysti jotenkin johdonmukainen vaihtoehto ottaen huomioon yleissäännön artikkelin suhteen. Yhdysnimiä lukuun ottamatta sijamuotovokaalia u on tuskin tarkoituksenmukaista merkitä nimiin laisinkaan.

Vielä voisi pohtia, kuuluvatko muut yhdysnimet samaan kategoriaan Abd-alkuisten nimien kanssa. Onko علاء الدين Ala’ al-Din, Ala’u-l-din, Ala’u-d-din, Ala’uddin, Ala’uldin vai peräti vakiintuneesti Aladdin? Entäs sitten صلاح الدين, siis Saladin, Salah al-Din, Salahu-d-din, Salahu-l-din, Salahuddin vai Salahuldin? Muitakin ongelmatapauksia varmasti löytyy (بهاء الله Baha’ Allah, Baha’ullah tai persialaisittain Bahá'u'lláh jne.).

Isot alkukirjaimet[muokkaa wikitekstiä]

Arabian kirjaimistossa isoja ja pieniä kirjaimia ei eroteta toisistaan. Niinpä tässäkin on taas tulkinnan mahdollisuuksia. Yleissääntönä voidaan pitää, että nimien kaikki sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Poikkeuksena voitaisiin kuitenkin pitää artikkelin tavoin sanoja بن ibn (’poika’) ja بنت bint (’tytär’) sekä vastaavia murteellisia muotoja ولد wuld (ranskalaisen kirjoitusasun ould mallin mukaan) ja منت mint. بن on muuten siis hyvä kirjoittaa kirjakielimäisittäin ibn eikä kirjoitusasusta väärin luettuna bin. Epäselvempi tapaus on, kuuluuko أبو abu (’isä’) tai أم umm (’äiti’) kirjoittaa samoin pienellä vai ei. Syntaktisesti nämä kuitenkin muodostavat usein selkeämmin nimikokonaisuuden yhden osan seuraavan sanan kanssa kuin ibn ja bint. Kirjoittaisin siis أبو موسى محمد بن فريد Abu Musa Muhammad ibn Farid.

Murteelliset nimet[muokkaa wikitekstiä]

Mitä sitten pitäisi tehdä nimien kanssa, jotka jo arabiaksi kirjoitetaan murteellisesti? Tai kuinka tarkasti ja minkä nimien kohdalla murteellista lausumista pyritään tuomaan esille?

Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat monet länsiafrikkalaiset nimet kuten بوبكر Bubakar kirjakielisen muodon أبو بكر Abu Bakr sijaan. Toiset nimet kirjoitetaan länsikielillä usein paikallisen lausumisen mukaan, vaikka arabiaksi pitäydytään kirjakielisessä asussa: Moni marokkolainen إبراهيم kirjoittaa nimensä latinalaisilla aakkosilla Brahim kirjakielisen muodon Ibrahim sijasta. Toisaalta taas mauritanialainen ʿli (esimerkiksi Ely Ould Mohamed Vall) voi kirjoittaa nimensä kirjakielisen علي:n sijasta اعلي. Tulisiko tämä merkitä kirjakielisen muodon mukaisesti Ali, todellisen murteellisen lausumisen mukaan ’li vai pseudokirjakielisen murrelausumisen mukaan I’li? Kuinka sitten tulisi toimia nimien kanssa, jotka kirjoitettaisiin arabiaksi niin kirjakielellä kuin murteellakin samalla tavalla, mutta kuitenkin niin että lausumisessa on selvä ero: Ovatko länsiafrikkalaiset محمد:it kirjakielen mukaan Muhammad:eja vai murteen mukaan Mhammad:eja tai Mhammed:eja?

Murteellisista yksittäisten äänteiden lausumisista suomalainen standardi antaa tilaa egyptiläiselle ج-kirjaimen ääntötavalle g, kun muualla arabimaailmassa kirjain merkittäisiin j:llä (muuallakin todellinen lausuminen vaihtelee alueen mukaan ž:n ja :n välillä). Tulisiko ق-kirjaimen kanssa menetellä samoin ja merkitä libyalainen قذافي Gaddhafi:na vai Qaddhafi:na? Monissa itämurteissa ق lausutaan tavallisesti hamzana, mutta nyt en yhtäkkiä keksi yhtään erisnimeä, jossa näin tapahtuisi... Perinteinen kirjakielinen lausuminen kirjaimelle on q. Myös ف-kirjain voi tuottaa joissakin länsiafrikkalaisissa nimissä ongelmia. Mauritaniassa nimittäin ainakin (ehkä joskus myös Marokossa tai Algeriassa) kirjain lausutaan yleensä v:nä f:n sijaan, ja näin mauritanialaiset nimet yleensä länsikielilläkin kirjoitetaan (فال on mediassa usein Vall, siis Val eikä Fal).

Suhteellisen helppo ratkaisu olisi ehkä pitäytyä vokaalien osalta mahdollisimman paljon kirjakielen standardissa ja muokata vain konsonantteja tarpeen mukaan.

Lista joistakin nimistä, jotka tulisivat muuttumaan[muokkaa wikitekstiä]

Lopuksi olen kerännyt tähän listan nimistä, jotka voisivat uusien sääntöjen mukaan muuttua toiseksi. Vielä tulisi varmaan pohtia myös sitä, mitkä nimistä ovat jo liian tunnettuja, että niitä kannattaisi muuttaa laisinkaan. Onko esimerkiksi mitään järkeä vaihtaa Jasser Arafat:ia Yasir Arafat:iksi tai Saddam Hussein:ia Saddam Husain:iksi? Ja jos ei, niin missä menee oikea raja?

Malhonen 12. toukokuuta 2007 kello 19.01 (UTC)

Johonkin muotoon vuosien varrella vakiintuneet nimet kai pitäisi jättää ennalleen? Mainitsemassasi Korpelan ohjeessa on kohta Sovinnaisnimet ja lainasanat, jonka mukaan esimerkiksi Hussein pysyisi Husseinina ja Gaddafi Gaddafina. --Silvonen 13. toukokuuta 2007 kello 04.21 (UTC)
Niinhän siellä sanotaan, ja periaatteessa olen samaa mieltä. Kuitenkin käytännössä on vähän hankala sanoa, kuka nyt sitten on jo niin tunnettu virheellisellä nimellä, että asiantilaa ei pitäisi mennä korjaamaan. Sivustolla esitetty lista on kuitenkin aika lyhyt, eikä siitä käy ilmi edes se, ovatko kaikki حسين-nimiset henkilöt Hussein:eja vai vain Saddam Hussein tai ehkä myös kuningas Hussein. Entäs sitten Saddam Husseinin sukulaiset tai kuningas Husseinin suku tai ihan muut Husseinit? Esimerkkinä tapaus on hyvä, koska Husain on oikeasti suhteellisen yleinen nimi eri puolilla arabimaailmaa. Useimpien arabimaailmasta kotoisin olevien henkilöiden kohdalla kuitenkin varmaan pätee se, että suomalaisen standardin esittämä muoto on mille tahansa yleisölle vieras (jollei nimessä nyt sitten satu olemaan vain "helppoja" äänteitä), oli henkilöstä sitten kirjoitettu paljon tai vähän. Tähän liittyvä ongelma on myös se, että ne arabiankieliset ihmiset, jotka ovat vaikuttaneet myös länsimaissa (urheilijat, diplomaatit, muusikot jne.), voidaan tuntea jopa virallisissa yhteyksissä erilaisella nimen kirjoitusasulla kuin mitä suomalainen standardi olettaisi. Esimerkiksi jalkapalloilija Adel Chedlillä on sekä Tunisian että Ranskan kansalaisuus ja todennäköisesti yhdessä passissa hänen nimensä esitetään muodossa عادل الشاذلي, joka translitteroitaisiin Adil al-Šadhli, ja toisessa passissa taas muodossa Adel Chedli. Kumpikin muoto on siis tavallaan virallinen, eikä näitä tapauksia ihan vähää ole... Sitä paitsi arabiankieliset ovat muutenkin vähän vähemmän tarkkoja nimensä oikeinkirjoituksesta kuin länsimaalaiset. Henkilön nimi voi vaihtua radikaalisti vaikka useampaankin otteeseen elämän aikana. Malhonen 13. toukokuuta 2007 kello 18.28 (UTC)
Vakiintuneisiin nimiin ei ole syytä koskea. Muistaakseni standardi mainitsee erikseen Gaddafin suomen kieleen vakiintuneena muotona. Samanlaisia ovat kyllä myös Jasser Arafat, Nasser, Jordanian Husseinit, Osama bin Laden, Saddam Hussein. Periaatteessa median käyttämiä englannin kielen muotoja Ahmed, Muhammed, Abdel etc joissa käytetään kieleen kuulumattomia kirjaimia pitää vastustaa. --Mikko Paananen 28. toukokuuta 2007 kello 21.07 (UTC)
Khalid Khannouchi on nykyisin yhdysvaltalainen, eli hänen nimensä tulisi varmaankin jättää tuohon muotoon. Tietysti tekstissä voi mainita alkuperäisen arabiankielisen nimen. --Jannex 16. heinäkuuta 2007 kello 11.43 (UTC)
Ohjeessa esitetyt säännöt ovat hieman tarkennettuja tässä keskustelussa esitetystä. Yliviivasin nyt nimet, jotka eivät tarkennettujen sääntöjen mukaan tulisi muuttumaan. Syitä tähän voivat olla mm. liian suuri tunnettuus, merkittävä ura ulkomailla tai nimen liian murteellinen asu. Malhonen 19. heinäkuuta 2007 kello 09.24 (UTC)
Vaihdoin noista Egyptin kuninkaat takaisin suomenkielisissä yhteyksissä tutuille nimilleen (Faruk, Fuad), joilta ne oli siirretty pois viimeksi vuonna 2009. Ohjeeseen voisi mielestäni lisätä, että hallitsijoiden ja monarkkien nimistä käytetään automaattisesti suomen kieleen vakiintunutta sovinnaismuotoa, mikäli sellainen on. Näihin varmaan pätee myös se Kotuksen ohjeen mukainen 1975-sääntö. --Risukarhi (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 12.58 (EET)[vastaa]

Translitterointi vai transkribointi?[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö ohje olla nimellä "Arabian kielen translitterointi"? --AdaL 7. heinäkuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Ei vaan nimenomaan transkribointi. Arabian kielen translitterointi ei palvelisi oikein mitään tarkoitusta, kun silloin määritelmän mukaan pitäisi jättää huomiotta esim. lyhyet vokaalit, joita ei juuri koskaan kirjoiteta näkyviin. Translitteroituna علي محمد نجيب olisi kutakuinkin ‘ly mḥmd ngyb (tai hieman soveltaen ‘ly Mḥmd Ngyb), transkriboituna taas Ali Muhammad Nagib (tiet. ‘Alī Muḥammad Nagīb). Esitettäessä arabiaa meidän aakkostollamme lopputulokseen lisätään aina sellaista informaatiota, mitä ei alkuperäisessä tekstissä näy. Malhonen 8. heinäkuuta 2007 kello 10.28 (UTC)

Yrityksestäni opiskella arabiaa on kauan ja se oli epäonnistunut, mutta ehkä kuitenkin voin kommentoida: Ohje vaikuttaa hyvältä. Sovinnaisnimien kanssa voi tulla ongelmia, mutta sovinnaisnimien tulee käyttää ongelmista huolimatta. Eivätkä nämä ongelmat missään nimessä johdu huonosta ohjeesta vaan siitä, että kieli on aina vain osittain sopimuksenvaraista. Samulili 8. heinäkuuta 2007 kello 17.44 (UTC)

Vieläkö on aktiivisessa kehityksessä[muokkaa wikitekstiä]

Vieläkö on aktiivisessa kehityksessä (jossain muualla) vai voiko ottaa osaksi tyyliopasta? Viimeksi muokattu reilu puoli vuotta sitten. -- Usp 14. heinäkuuta 2008 kello 08.50 (UTC)

Tämä näkyy olevan linkitetty ohje-mallineeseen eikä aktiivista kehitystä ole ainakaan täällä tapahtunut vuosiin. Voisikohan tämän siis ottaa pois ehdotuksista? --Velma (keskustelu) 30. maaliskuuta 2013 kello 13.38 (EET)[vastaa]

Määräinen artikkeli paikannimissä[muokkaa wikitekstiä]

Ohje ei oikein kunnolla ota kantaa, minkä järjetelmän mukaan määräiset artikkelit tulisi kääntää. Itseasiassa ohje tuntuu olevan mm. tätä vastaan. Eli tulisi transkriboinnissa ottaa huomioon ns. aurinkokirjaimet? Entä yhdysviiva? --Vnnen (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 20.18 (EET)[vastaa]