Keskustelu:Ylioppilastutkinto Suomessa

Poistin maininnan siitä, että arvosanojen suhteelliset osuudet perustuisivat normaalijakaumaan. Normaalijakaumahan ei tietenkään kerro mitään siitä, kuinka suuren osan kokelaista tulisi saada esimerkiksi M tai mikään muukaan arvosana. Prosenttiosuudet on aikanaan valittu jollain muulla perusteella (mielivaltaisesti?), ja tämän jälkeen pisterajat tietenkin seuraavat siitä, millainen kulloinkin on kokelaiden pistejakauma. Jos alunperin tekstissä tarkoitettiin jotain muuta, sen voi joku toki kirjoittaa selkeämmin. --Sml 8. helmikuuta 2009 kello 13.52 (EET)

Yo-arvosanojen jakautumisesta on ainakin iät ajat käytetty termiä "Gaussin käyrä". Eikös asia ole yksinkertaisesti niin, että YTL ikään kuin tekee joka vuosi oletuksen, että opiskelijoiden saamat pisteet noudattavat normaalijakaumaa. Tämän oletuksen perusteella keskinkertaiset arvosanat (C–M) annetaan niille, joiden pistemäärä on keskinkertainen eli normaalijakauman huipun paikkeilla. Vastaavasti I:llä ja L:llä on prosentuaalisesti yhtä suuret lohkot jakauman ääripäissä. --PeeKoo 8. helmikuuta 2009 kello 14.06 (EET)

Huomaan nyt, mikä alkuperäisessä tekstissä oli ongelmana. "Nämä rajat asetetaan siten, että kutakin arvosanaa tulee haluttu prosentuaalinen osuus. Tämä osuus määräytyy normaalijakauman mukaan." Aivan, normaalijakauma ei määrää mitään prosenttiosuuksia arvosanoille. Voisi keksiä järkevämmän tavan sanoa asia. --PeeKoo 8. helmikuuta 2009 kello 14.11 (EET)

Näin juuri. Joskin epäilen, että YTL kyllä käyttää juuri sitä todellista eri pistemääriä saaneiden lukumäärien jakaumaa, eikä arvioi sitä normaalijakaumalla. Tuntuisi hassulta käyttää teoreettista jakaumaa, kun aitokin on käytettävissä. Ehkä Gaussin käyrästä tai normaalijakaumasta puhuminen on vain jostain syystä vain takertunut kansan suuhun jonkun historiallisen väärinymmärryksen takia. Olisi muuten tosi mielenkiintoista tietää, miksi on päädytty juuri suhteellisiin osuuksiin 5 % L:ää, 15 % E:tä jne. --Sml 8. helmikuuta 2009 kello 14.27 (EET)

Suuret määräthän jakautuvat jotakuinkin normaalijakaumaan. Luulisin, että osuuksiin on päästy pätkimällä normaalijakauma tasaisesti 7 osaan ja laskettu sitten, mikä osuus pinta-alasta paloihin on jäänyt. [1] Ylioppilastutkinnon sivuilla on muuten parilta viime vuodelta arvosanajakaumat: [2] -tKahkonen 8. helmikuuta 2009 kello 14.47 (EET)

Mielenkiintoinen idea. Mutta ei se kyllä oikein toimi: Gaussin käyrä on symmetrinen odotusarvon suhteen, joten prosenttiosuuksien tulisi olla samat arvosanan C eri puolilla. Joka tapauksessa Kahkosen muokkaus artikkeliin oli minusta aivan passeli, eli varsinainen asia on nyt järjestyksessä. --Sml 8. helmikuuta 2009 kello 14.59 (EET)

Johdantoon lisättävää

• Jotain voisi olla lyhyesti sähköistymisestä, josta on uutisoitu paljonkin 2014-2015.
• Jotenkin johdantoon kannattaisi saada tieto, että lukion voi suorittaa myös ilman ylioppilastutkintoa. Yritin löytää tähän hyvää lähdettä, mutta en löytänyt Googlesta äkkiseltään. --Hartz (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 19.40 (EET)

Lähde matematiikan kokeen uudistukseen

Tässä puuttuva lähde, jossa kerrottu matematiikan kokeen rakenteen uudistuksesta, joka on käytössä ensimmäistä kertaa keväällä 2016. https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_maaraykset_matematiikka.pdf Kkaita (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 16.58 (EET)