Keskustelu:Suomen romanien historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Linkissä oleva teksti esittää lainauksen kirjan kokoamiseen osallistunut Risto Blomsterilta. Siitä ei käy ilmi, onko kyse esimerkiksi tiedotetekstistä vai onko siihen referoitu mahdollisesti painetussa versiossa olevaa arvostelua. Kirjan tekijöiden tavoitteista voidaan kertoa paremmin toisen otsikon alla. --Thi (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 10.09 (EET)[vastaa]

Sen sijaan että ryhtyy muokkaussotimaan ja leikkimään mallineilla, saa asiaa paremmin edistetyksi ilmaisemalla ongelman keskustelusivulla. Haluat sinne siis Blomsterin nimen? Voit lisätä sen sinne siinä muodossa kuin haluat, jos katsot että nimi artikkelissa auttaa lukijaa. Otsikonkin voit toki muuttaa muotoon joka on mielestäsi parempi kuin nykyinen. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 10.18 (EET)[vastaa]
Ongelmaa auttaa parhaiten, että asiaa ajateltaisiin etukäteen ja otettaisiin huomioon kaikissa muissakin artikkeleissa. Arviot-otsikko on sama kuin Reception/Vastaanotto-otsikko, joka Wikipediassa tarkoittaa kriitikoiden vastaanottoa. Tekstistä ei käy ilmi, onko kyse kriitikon arviosta vai tekijän omasta (markkinointi)puheesta. Jälkimmäisessä tapauksessa se kuuluu toisen otsikon alle. Kritiikkejä referoitaessa taas kerrotaan kenen mukaan, koska ensiksi Wikipedian käytäntö edellyttää sitä normatiivisista asioista puhuttaessa ja toiseksi kritiikkikin on teoskynnyksen ylittävä teksti, joten on syytä kertoa kuka on antanut asiassa luovan panoksensa, jotta kunnia kuuluu oikealle taholle. "Yksi suurimmista stereotypioista on myytti kiertävästä kansasta, joka liikkuu koko ajan paikasta toiseen. Toinen myytti on eristäytyminen. ...Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija ja kirjan kokoamiseen osallistunut Risto Blomster muistuttaa." Sama teksti on Ylen ja Magman sivuilla, jolloin kyse ei ole arviosta. --Thi (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 10.30 (EET)[vastaa]
Entäpä jos korjaisit sen sillä tavalla kuin mielestäsi se parhaiten kuuluu olla. Minulle kelpaa oma muotoiluni. Onko mallineen lisääminen helpompaa kuin muotoilla niin kuin tietää asian olevan parempi? --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 11.04 (EET)[vastaa]
Asiaa ei auta, jos ongelma kertautuu muihinkin artikkeleihin tulevaisuudessa. Siksi ongelman tulee olla muidenkin kuin minun tiedossani. Lisäksi on ongelmallista alkaa muotoilla tekstiä, kun sen lähtökohta on virheellinen. Jos artikkeli halutaan virheettömäksi, kohdan voi poistaa. Mallineella tai keskustelusivulla voi ottaa asian esille, jos epäilee että toinen käyttäjä onkin käyttänyt poikkevaa painettua versiota tai vastaavaa. Jos näin ei ole, artikkelissa on virheellistä tietoa eli siinä vähemmän kauniisti sanottuna valehdellaan. Välttämätöntä sanoa, artikkelien oikeellisuushan on tärkeää kummallakin meistä. --Thi (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 11.22 (EET)[vastaa]
Ole hyvä siis ja poista jos et halua korjata. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 11.24 (EET)[vastaa]
(Myöhemmin...)
Mielestäni muutos johti ojasta allikkoon. TS:n artikkelissa lukee toimittajan sanomana näin: "Teos valottaa romanien elämää, ammatteja ja sosiaalisia suhteita. Se osoittaa, että stereotypiat romanien eristäytyneisyydestä tai työhaluttomuudesta eivät pidä paikkaansa." Se on siis toimittajan näkemys. Sen jälkeen yksi teoksen tekijöistä, Blomster joka on ollut kuvatoimittajana ja joka on kirjoittanut yhden artikkelin, vahvistaa esimerkein toimittajan näkemyksen oikeaksi. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 11.54 (EET)[vastaa]
Tulkitsin tekstin niin, että toimittaja referoi etukäteen haastateltavan tai tiedonantajan sanomaa. Tekstistä ei ilmene, että toimittaja itse olisi lukenut kirjan. Sen sijaan Hiidenkivi-lehden arvostelussa sanotaan "Tältä ajalta mieltyvät myös vankimmat stereotypiat romaneista, 'mustalaisista' suomalaisen yhteiskunnan marginaalissa elävinä kiertelevinä outouksina --". Tekijöiden mukaan -muotoilu on mielestäni mahdollinen, sillä se näyttää viittaavan usean henkilön näkemykseen Hiidenkiven artikkelissa ja Blomster toistaa sen Turun sanomissa, eli tekijät ovat korostaneet asiaa kirjan tekstissä ainakin sen verran että asia on huomattu. Asia olisi mahdollista siirtää artikkelissa esimerkiksi johdantoon keskeisenä seikkana teoksena tai mainita kriitikoiden yhteydessä. Tein artikkeliin uuden ehdotuksen muotoiluksi. --Thi (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 15.07 (EET)[vastaa]
Tulkintasi menee liian pitkälle. Meidän ei pidä arvailla onko toimittaja lukenut vai selaillut vai pitänyt kirjaa vain kädessään. Hän voi referoida haastateltavaa, mutta se on arvailua ja tulkintaa, sillä luonnehdinta esitetään toimittajan näkemyksenä, jollaisena se pitää myös Wikipediassa esittää. Teoksen kirjoittajilla ei myöskään ole mitään yhteistä ilmaistua näkemystä vaan jokainen käsittelee artikkelissaan oman aihepiirinsä asioita. "Tekijöiden mukaan" on vahvaa arvailua, eikä sille ole lähteissä perusteluja. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 17.27 (EET)[vastaa]
Kyllä artikkelin alkuperäinen ongelma oli juuri se, että siinä esitettiin tekstin tekijän lukeneen kirjan eli olleen kriitikko. Alkuperäinen sanamuoto käy, kun sille etsittiin toinen lähde. Tekijöihin viittaaminen ei tarkoita kaikkiin tekijöihin viittaamista. "Teoksessa esitetään että", kuten itse viittaat Blomster-kohdassa. Tiedät varmasti, että kohtaa ei voi esittää "Turun sanomien toimittaja kirjoittaa" koska kyse on uutisesta ja huomiosi mukaisesti nimettömästä sellaisesta. Minulla on käsillä kirja Ravistettava, omskakas, ja tuollaisten artikkelien ongelmana on, että luonnehdintoja ei ole esitetty kriitikkojen ja nimenomaan kriitikkojen näkemyksenä. Toiseksi teoksen kirjoittajien näkemys pitäisi erotella selkeämmin. --Thi (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 17.57 (EET)[vastaa]
Tarkennetaan: Lähtökohta on tietenkin se, että kriitikko on lukenut kirjan tai ainakin perehtynyt siihen. Muu on spekulointia. Tämän kirjan kohdalla "lukeminen" voi olla liikaa vaadittu, sillä se on todellakin perusteellinen. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2012 kello 22.05 (EET)[vastaa]
Kommentoin vielä ylempänä käytettyä termiä "(markkinointi)puhe", ikään kuin kyseessä olisi köykäinen ajanvietteeksi tarkoitettu kirjanen. Teoksen taustalla on monivuotinen hanke ja asiantuntevat tieteentekijät ja rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö. Teoksen kiinnostavuudesta ja monipuolisuudesta huolimatta valtavaa kaupallista menestystä tuskin on odotettavissa, mutta mikä olisi hienompaa kuin että tämän kaltainen upea tietoteos keikkuisi listaykkösenä ja valtakunnan päälehti esittelisi sen sivuillaan. Jäämme odottamaan. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 10.00 (EET)[vastaa]
Totta. Minilla oli tarkoitus viitata yleisellä tasolla siihen, että uutisia tehdään toimituksissa usein tiedotteiden perusteella. --Thi (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 10.16 (EET)[vastaa]