Keskustelu:Suomen kalliomaalaukset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on artikkelin ensimmäinen versio, jonka tiedot ovat 2005 tasollakin epätäydelliset. --Jari Hokkanen (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 13.09 (EET)
Aluejako[muokkaa wikitekstiä]
Tuo kohteiden alueellinen jaottelu vaikuttaa keinotekoiselta. Esimerkiksi Puulavesi on Päijänteen kanssa samassa, vaikka Mäntyharjun reitti on omana otsikkonaan. Päijänneosiossa käsitellään myös Rautalammin reitin kohteita. Hankalalta vaikuttaa ryhtyä korjailemaan, kun en riittävän hyvin Suomen vesistöjä tunne. --Nelisormimangusti (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 18.41 (EET)
- Onko jaottelu siis tuosta "Between the worlds" -kirjasta? --Nelisormimangusti (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 18.45 (EET)
- Jaottelu on arkeologien ja Pekka Kivikkään käsialaa. He katsovat asiaa vesistöjen kulkureittien kannalta, koska teoriassa tekijät liikkuivat vesistöjä pitkin ja maalasivat matkan varrelle kuvia. Olen ottanut jaottelun Kivikkään laajasta kirjasta vuodelta 2009. Toinen auktoriteetti on Lahelma, jolta on ainoa tohtorityö aiheesta. Puulavesi laskee Päijänteeseen, joten sijoitin sen samaan yhteyteen.--Jari Hokkanen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 08.51 (EET)
- OK. Tämä jaottelu perustuu siis muinaisiin vesistöihin ja itse luin nykypäivän keskisuomalaisen maallikon näkökulmasta. Muun muassa tämä kohta artikkelista Puula sotki ajatuksiani:"Aikaisemmin Sysmän reitin kautta Päijänteeseen laskenut Puula yhdistettiin 1854 Kissakosken kanavalla Mäntyharjun reittiin". Toki tässä artikkelissa on loogista mennä noiden esihistoriallisten rantojen ja virtaussuuntien mukaan, niin lukijalle saattaa hahmottua paremmin kuinka se porukka täällä silloin liikkui. Nuo Päijänteen pohjoispuoliset Rautalammin reitin kohteetkin (Kuhajärvi, Saraakallio jne.) ovat ilmeisesti maalausten tekoaikana kuuluneet selkeästi Päijänteeseen. Tätä varmaan kannattaisi avata hieman luettelon johdannossa, jotta nykypäivän maantiedolla osaisi löytää oikeat paikat helpommin. Ja pahoittelen vielä, että epäilin jaottelua keinotekoiseksi kun en itse logiikkaa ymmärtänyt.--Nelisormimangusti (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 11.13 (EET)
- Eipä mitään. Asiaa tutkiataan kovasti ja juuri pohjoisessa, missä Suurjäeven vedet yhtyivät, on vielä vedenpinnan korkeuden osalta aukkoja tiedoissa. Järvien historiassa on joitakin viitteitä järvien esihistoriaan, mutta aivan niin selvä tuo kuva ei ole niin kuin Saimaan eteläosissa. Puulaveden lasku on tosiaan muuttunut eikä noudata johdonmukaisesti muinaisia vesireittejä-logiikkaa, vaan nykyistä laskusuuntaa.--Jari Hokkanen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 15.51 (EET)
- Itse käsitin, että Puulavesi aiemmin laski Päijänteeseen, mutta nykyään Mäntyharjun reittiä lopulta Pyhäjärveen. --Nelisormimangusti (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 16.10 (EET)
- Muokkailin niin, että luettelon johdannossa mainitaan sen perustuvan muinaisiin vesistöihin ja lisäsin Mäntyharjun reitti -osioon maininnan Puulaveden virtaussuunnan muutoksesta, jos joku sitä tuosta kappaleesta koettaa turhaan etsiä.--Nelisormimangusti (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 11.30 (EET)
- Itse käsitin, että Puulavesi aiemmin laski Päijänteeseen, mutta nykyään Mäntyharjun reittiä lopulta Pyhäjärveen. --Nelisormimangusti (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 16.10 (EET)
- Eipä mitään. Asiaa tutkiataan kovasti ja juuri pohjoisessa, missä Suurjäeven vedet yhtyivät, on vielä vedenpinnan korkeuden osalta aukkoja tiedoissa. Järvien historiassa on joitakin viitteitä järvien esihistoriaan, mutta aivan niin selvä tuo kuva ei ole niin kuin Saimaan eteläosissa. Puulaveden lasku on tosiaan muuttunut eikä noudata johdonmukaisesti muinaisia vesireittejä-logiikkaa, vaan nykyistä laskusuuntaa.--Jari Hokkanen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 15.51 (EET)
- OK. Tämä jaottelu perustuu siis muinaisiin vesistöihin ja itse luin nykypäivän keskisuomalaisen maallikon näkökulmasta. Muun muassa tämä kohta artikkelista Puula sotki ajatuksiani:"Aikaisemmin Sysmän reitin kautta Päijänteeseen laskenut Puula yhdistettiin 1854 Kissakosken kanavalla Mäntyharjun reittiin". Toki tässä artikkelissa on loogista mennä noiden esihistoriallisten rantojen ja virtaussuuntien mukaan, niin lukijalle saattaa hahmottua paremmin kuinka se porukka täällä silloin liikkui. Nuo Päijänteen pohjoispuoliset Rautalammin reitin kohteetkin (Kuhajärvi, Saraakallio jne.) ovat ilmeisesti maalausten tekoaikana kuuluneet selkeästi Päijänteeseen. Tätä varmaan kannattaisi avata hieman luettelon johdannossa, jotta nykypäivän maantiedolla osaisi löytää oikeat paikat helpommin. Ja pahoittelen vielä, että epäilin jaottelua keinotekoiseksi kun en itse logiikkaa ymmärtänyt.--Nelisormimangusti (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 11.13 (EET)
- Jaottelu on arkeologien ja Pekka Kivikkään käsialaa. He katsovat asiaa vesistöjen kulkureittien kannalta, koska teoriassa tekijät liikkuivat vesistöjä pitkin ja maalasivat matkan varrelle kuvia. Olen ottanut jaottelun Kivikkään laajasta kirjasta vuodelta 2009. Toinen auktoriteetti on Lahelma, jolta on ainoa tohtorityö aiheesta. Puulavesi laskee Päijänteeseen, joten sijoitin sen samaan yhteyteen.--Jari Hokkanen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 08.51 (EET)
- HUPS! Sanoinkin väärin. Ennen Puula laski Päijänteeseen, ja 1800-luvulla se n lasku käännettiin etelään. Muisitepponen iski. Olen pahoillani. --Jari Hokkanen (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 18.23 (EET)