Keskustelu:Suomen Islam-seurakunta

"Rakennuksia ei kutsuta moskeijoiksi, koska niistä puuttuvat minareetit. Sen sijaan niistä käytetään tataarin kielistä nimitystä mätshet, mikä voidaan kääntää rukoushuoneeksi tai kappeliksi." Hmm... Tataarin sana mäčet tarkoittaa kuitenkin "moskeijaa", samoin kuin venäjään lainattu metšet. Leitzinger ei ole tainnut ajatella tätä loppuun asti. --Esamatti1 8. helmikuuta 2011 kello 17.29 (EET)

Tässä Järvenpään rakennusta kutsutaan moskeijaksi, vieläpä Suomen ainoaksi sellaiseksi rakennetuksi taloksi. -Ochs 10. helmikuuta 2012 kello 21.22 (EET)

Tarkistettu artikkeli -ehdotus

Ehdotan tarkistetuksi artikkeliksi. Poistin yllä mainitun kohdan. J.K Nakkila 31. tammikuuta 2012 kello 13.06 (EET)

Viitteistyksessä on kyllä joitakin aukkoja. --Thi 2. helmikuuta 2012 kello 20.21 (EET)

Tullut näköjään kappaleiden jaon yhteydessä. J.K Nakkila 3. helmikuuta 2012 kello 19.15 (EET)

Merkitsin artikkelin tarkistetuksi. --Thi 3. helmikuuta 2012 kello 19.21 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. --Thi 6. helmikuuta 2012 kello 13.18 (EET)

Kannatan, kaikin puolin OK. --Esamatti1 8. helmikuuta 2012 kello 12.36 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. tietolaatikkomalline puuttuu. onko sopivaa?
4. viitteistys aukoton.
5. suppea.
6. käytännössä yksi lähde. Toinen lähde tietokantamaininta
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. jotain kuvitusta löytyy. Sopivampaakin vois hommata.
9. kielenhuolto tekemättä. kieli ok.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkkejä ei taida olla? yleisilme ok.
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

7/10 -> Ei vielä 8/10 lupaava artikkeli. Gopase+f 8. helmikuuta 2012 kello 15.08 (EET)

Tein vähän kielenhuoltoa. Yksi selvennyspyyntö: valtioneuvostoko siis äänesti vihkiluvasta? -Ochs 10. helmikuuta 2012 kello 21.22 (EET)

Valitettavasti ei ole mahdollista selventää tuota. Ei ole tuota lähdekirjaa tällä hetkellä. Kommentin jätti J.K Nakkila (keskustelu – muokkaukset)

No, puolestani käy kyllä lupaavaksi siitä huolimatta. -Ochs 12. helmikuuta 2012 kello 13.43 (EET)

Merkkaan ja arkistoin. Gopase+f 12. helmikuuta 2012 kello 15.36 (EET)

Kotkan ja Turun rukoushuoneet

Artikkeli mainitsee Kotkassa ja Turussa sijaitsevat rukoushuoneet vuoden 2006 lähteen pohjalta. Kotkan rukoushuoneesta en tiedä, mutta Turun rukoushuoneesta Linnankadulla on luovuttu ilmeisesti 2016. Siirtolaisuus (2/2018) Ismo Söderling: Juutalaiset ja tataarit Suomen näkymättöminä vähemmistöinä, sivu 24. [1]. --Suomalta (keskustelu) 19. helmikuuta 2024 kello 15.21 (EET)